Yli sata kuntaa saa valtaosan verotuloistaan valtionapuna

Eniten valtionapua saa Ranua, vähiten tukea annetaan pääkaupunkiseudulle. Talouden ahdingosta huolimatta puolet kunnista vastustaa kuntaliitoksia.

Kotimaa
Kuntien vaakunoita Kuntatalon käytävällä.
Yle

Suuri osa Suomen kunnista ei tulisi toimeen ilman valtion tukimiljoonia. Eniten valtionapua saa Ranuan kunta Lapissa. Kunnan verotuloista 70 prosenttia tulee valtionavuista.

Kakkostilaa pitää Salla, jonka verotuloista 63 prosenttia tulee valtion kassasta. Pohjois-Pohjanmaalla eniten tukea saavat Kärsämäki, Taivalkoski ja Merijärvi. Valtionavun osuus on yli 60 prosenttia verorahoituksesta.

Kartta eniten valtionapua verotuloista saavista Suomen kunnista.
Yle Uutisgrafiikka

Surkeasta taloustilanteesta huolimatta puolet Suomen kunnista vastustaa kuntaliitoksia.

Valtionosuuksia myönnetään, jotta kunnat pystyisivät huolehtimaan lakisääteisistä velvollisuksistaan, rakentamaan sairaaloita ja kouluja. Myös työttömyysluvut ja vanhusten määrä vaikuttavat valtionavun määrään.

Vähiten tukea Espoolle ja Kaskisille

Vähiten tukia tippuu ruuhka-Suomeen. Espoo saa vain 2 prosenttia verotuloistaan valtionosuuksista. Pieniä tuet ovat myös Kauniaisissa (5 prosenttia verotuloista) ja Helsingissä (9 prosenttia verotuloista).

Ideahan on se, että Suomi saadaan pidettyä asuttuna ja kansalaisten palvelut järjestettyä.

Pauli Vaittinen

Espoonkaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on sitä mieltä, että kuntaliitoksia ei tarvittaisi, mikäli nykyinen valtionosuusjärjestelmä uusittaisiin.

Nykyinen järjestelmä ei Mäkelän mielestä palkitse esimerkiksi siitä, että luodaan työpaikkoja.

- En vastusta köyhien kuntien tukemista vaan sitä, että raha tipahtaa kukkaroon automaattisesti. Se johtaa löysään taloudenpitoon, Mäkelä sanoo.

Espoon verotuloista menee 200 miljoonaa vuodessa tulontasausjärjestelemän kautta köyhien kuntien tukemisen.

Polvijärvi haluaa pysyä itsenäisenä

Pohjois-Karjalassa Polvijärvellä espoolaisväitteet ihmetyttävät.

- En allekirjoita väitteitä löysästä taloudenpidosta. Ideahan on se, että Suomi saadaan pidettyä asuttuna ja kansalaisten palvelut järjestettyä, sanoo kunnanjohtaja Pauli Vaittinen.

Käytännössä 5 000 asukkaan Polvijärvi ei pärjäisi ilman tukea. Valtionosuuksista tulee 60 prosenttia kunnan verotuloista.

Siitä huolimatta Polvijärvi ei halua luopua itsenäisyydestään.

- Kuntarajojen siirtely ei pysäytä vanhenemista eikä tuo lisää rahaa kunnan kirstuun, kunnanjohtaja Vaittinen laskee.