Hoitokalastuksella vesistöt kuntoon

Tolvasen mukaan suurin syy järvien rehevöitymiseen liittyy arvokalojen liikakalastukseen. Kalakantojen vinoumia korjaamalla vaikutetaan veden kirkkauteen.

kalat
Särkiä rysässä.
YLE / Mika Moksu

Rehevöityneitä ja sinilevästä kärsiviä järviä hoidetaan entistä useammin hoitokalastuksella. Tarmo Tolvanen ammattikalastusta harjoittavasta Vendance ky:stä kertoo, että tämän vuoden syksyn osalta heidän aikataulunsa ovat jo täynnä.

Yksi firma ehtii yleensä hoitaa 20-30 järveä syksyssä. Enempään ei yksinkertaisesti riitä aika.

- Esimerkiksi särki ja lahna parveutuvat syksyllä. Siksi hoitokalastusta harjoitetaan vasta alkusyksystä. Pitkin kesää niitä ei kannata pyytää, koska tulokset eivät olisi harventamisessa muuten yhtä tehokkaita, Tolvanen selventää.

Tolvasen mukaan suurin syy järvien rehevöitymiseen liittyy arvokalojen liikakalastukseen. Kun arvokalojen kanta harvenee ja jäljelle jää vain särkiä ja lahnoja, vinoutuu myös kalakanta.

Jäljelle jääneet kalamassat tuottavat jätettä veteen ja pitävät järvessä olevat ravinteet liikkeellä. Tämänlainen vesistö on Tolvasen mukaan erityisen otollinen sinilevän leviämiselle.

Hoitokalastuksen tuloksista on olemassa Tolvasen mukaan esimerkkejä.

- Lahden Vesijärvellä 90-luvun alussa näkyvyys oli 20 senttiä ja aktiivisen hoitokalastuksen jäljiltä se on parantunut jo neljään metriin. Hoitokalastuksella saadaan tehokkaasti kalakannan vinoumia korjattua ja vesistön laatu kuntoon.