1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Joensuulaisnuoret saavat nopeaa apua Nuorisoasemalta

Joensuussa on saatu hyviä kokemuksia Nuorisoasemasta, joka tarjoaa matalan kynnyksen nopeaa apua teini-ikäisille ja heidän perheilleen sekä pienissä että suurissa ongelmissa. Nuorisoasemalla ei vain seulota avun tarvetta, vaan apu myös järjestyy samasta paikasta.

Monet kunnat ovat kehitelleet viime vuosina erilaisia matalan kynnyksen tukipisteitä nuorille. Joensuussa vuoden toimineen Nuorisoaseman konseptiin kuuluu myös nopeus, kertoo avohoidon ylilääkäri, lastenpsykiatri Marjatta Mannonen.

- Haluamme mahdollisimman intensiivisesti ja nopeasti antaa hoitoa, eikä pelkästään katsoa, että onko tässä joku psykiatrinen häiriö, joka vaatii erikoissairaanhoitoa.

Tavoitteena on, että tapaamiset  ja tarvittaessa terapiakäynnit järjestetään neljässä kuukaudessa silloin, kun kyse ei ole pidempiaikaista hoitoa vaativasta sairaudesta, Mannonen linjaa.

Joensuun Nuorisoasemalla työskentelee kymmenen ammattilaista. Heihin kuuluu neljä sosiaaliohjaajaa, kaksi psykiatrian sairaanhoitajaa, lastenpsykiatri, psykologi, etsivän nuorisotyöntekijä sekä erityisnuorisotyöntekijä.

Osa kävelee itse sisään

Nuorisoaseman kohderyhmä ovat 11-18-vuotiaat. Ensimmäisenä toimintavuonna asemalla on käynyt noin 350 nuorta yhteensä yli 3000 käynnillä. Lähetettä ei tarvita, ja ensimmäinen käynti järjestetään tarvittaessa samana päivänä. Keskimäärin asemalle  päästään neljässä päivässä.

- Tänne on tosiaan niin matala kynnys, että osa nuorista on itse kävelly sisään, kun on tarve tullu, sanoo erityisnuorisotyöntekijä Heikki Lehmus.

Useimmat tulevat kuitenkin vanhempien tai koulun kehotuksesta, ja vanhemmat ovat muutoinkin aktiivisesti mukana hoidossa, kiittelee ylilääkäri Mannonen.

Erityisnuorisotyöntekijä Lehmus on listannut kävijöiltä ainakin 40 erilaista syytä tuloon. Yleisiä ovat nuoren ja vanhempien väliset ristiriidat, ahdistus ja masennus, tai kouluun ja oppimiseen liittyvät ongelmat.

”Koko perheen painajainen hellitti”

Eräs joensuulaisäiti, jonka nuoren murrosiän myllerrys suisti toimintakyvyn täysin lamauttaneeseen ahdistukseen, kiittelee nuorisoaseman apua:

- Ihan muutaman arviointikäynnin jälkeen sairaanhoitajalla, minun nuoreni pääsi jo terapiaan ja lääkehoito aloitettiin. Kevään kestänyt koko perheen painajaisuni rupesi pikku hiljaa päättymään. Viisi kuukautta on mennyt, ja tilanne on, jos ei nyt täysin korjaantunut, niin tyystin toisenlainen, äiti iloitsee.  

Ilman nuorisoaseman apua reitti olisi johtanut terveyskeskuksen kautta keskussairaalan jonoon.

- Siellä nuori olisi vieläkin, äiti tietää.

Bridget Jones-turvaverkkoja

Lastenpsykiatri Marjatta Mannonen näkee yhteiskunnassa rakennetekijöitä, jotka lisäävät nuorten ongelmia. Turvaverkot ovat harvoja, kun ainoilla lapsilla on nyt murrosikäisiä ainoita lapsia. Lisäksi sukupolvien ikäero on takavuosia suurempi, ja sukupolvet asuvat eri paikkakunnilla.

Mannonen puhuu myös uusista Bridget Jones-tukiverkoista tämännimisen elokuvan mukaan.

- Elokuvassa näkyy semmonen ystäväpiiri , joka on yläasteelta tai jostain koulusta asti ollut kavereita. Ja sitten ollaan kavereita, oli ne nyt suhteet sitten minkälaiset vähän niin kuin sukulaismaisesti, ei koskaan hylätä.