Sateenkaariperheet eriarvoisia EU:ssa

Sateenkaariperheiden oikeudet vaihtelevat huomattavasti Euroopan unionin eri jäsenmaissa. Tämä on johtanut käytännön ongelmiin samaa sukupuolta olevilla pareilla, jotka saattavat menettää jo saavutetut oikeutensa tai statuksensa siirtyessään EU-maasta toiseen.

Ulkomaat
Grafiikka sateenkaariperheiden oikeuksista EU-maissa.
Yle Uutisgrafiikka

Suomalainen Emmi Pihlajaniemi ja italialainen Elisa Bestetti odottavat parhaillaan kolmatta lastaan. He tapasivat Suomessa kymmenen vuotta sitten, rekisteröivät parisuhteensa viisi vuotta sitten ja ovat adoptoineet toistensa tyttäret. Mutta jos he muuttaisivat Italiaan, perhe olisi lain silmissä tyystin erilainen.

- Suomessa olemme molemmat lastemme virallisia huoltajia, mutta Italiassa se ei ole tällä hetkellä ole mahdollista. Elisa ei Italian lain mukaan ole naimisissa ja lapsillamme on vain yksi huoltaja kummallakin, Emmi Pihlajaniemi sanoo.

Euroopan unionin 27 jäsenmaasta avioliittolaki on sukupuolineutraali vain muutamassa. Kymmenen EU-maata, muun muassa Suomi, sallii rekisteröidyn parisuhteen. Silti jää 11 maata, joissa vastaavia seksuaalivähemmistöjen perheoikeuksia ei tunnusteta. Italia on yksi niistä.

Siksi suomalais-italialainen sateenkaariperhekin vain lomailee Etelä-Euroopassa. Suunnitelmissa ei tällä hetkellä ole pysyvää muuttoa Italiaan.

Arki sujuu - kunhan mitään ei satu

Vapaan liikkuvuuden pitäisi olla perusoikeus EU:ssa, mutta samaa sukupuolta oleville pareille muutto toiseen maahan aiheuttaa käytännön ongelmia ja kysymyksiä.

Emmi Pihlajaniemi uskoo, että perheen arjen saisi Italiassakin sujumaan, mutta se olisi epävarmempaa.

- Pitäisi tehdä paljon enemmän yksittäisiä sopimuksia ja selvittää aina erikseen kaikkien viranomaisten, opettajien ja lääkärien kanssa, miten huoltajuudet meillä menevät. Olisi ihmisten hyvästä tahdosta kiinni, kuinka he suhtautuvat, eikä lain turvaa olisi takana, Pihlajaniemi pohtii.

Italian viranomaisten silmissä tyttäremme on vain italialainen ja hänellä on vain yksi vanhempi. Minua ei ole siellä virallisesti olemassakaan.

Emmi Pihlajaniemi

Lomaillessakin on kerran sattunut potentiaalinen tiukka tilanne, kun Elisa Bestettin piti viedä sairaalaan toinen tyttärensä, jonka huoltaja hän ei Italiassa virallisesti ole.

- Lääkäri kysyi, onko lapsella suomalainen isä. Sanoin sitten, että on, naurahtaa Bestetti.

Matkustaminen voi myös olla hankalaa, jos lasten mukana on vain toinen vanhemmista. Yleensä mitään ei kuitenkaan ole kysytty.

Viranomaistieto kiven takana

Bestetti ja Pihlajaniemi ovat käyneet läpi maistraatit, konsulaatit ja juristit, mutta varmoja vastauksia ei tunnu keneltäkään löytyvän siihen, mitä tapahtuisi esimerkiksi erotilanteessa tai jos toinen vanhemmista kuolisi.

- Meillä on Italian-isovanhempien kanssa hyvät välit ja yhteisymmärrys, mutta koskaanhan ei voi tietää, miten ihmiset reagoivat, jos vaikka Elisalle sattuisi jotain. Voisivathan he vaikka vaatia toisen lapsemme huoltajuutta itselleen, Pihlajaniemi sanoo.

- En tiedä, kuinka pitkälle Suomen laki pystyisi siinä tilanteessa auttamaan, koska Italian viranomaisten silmissä tyttäremme on vain italialainen ja hänellä on vain yksi vanhempi. Minua ei ole siellä virallisesti olemassakaan.

Pariskunta pitää tilannetta omituisena, koska EU:n sisäiset liitot eivät ole erityisen harvinaisia.

Periaatteessa ratkaisu olisi helppo. Yhdessä EU-maassa saadun todistuksen esimerkiksi avioliitosta voisi tunnustaa lainvoimaiseksi myös toisessa EU-maassa, vaikka maiden kansalliset lait poikkeaisivatkin toisistaan. Tätä on esittänyt myös Euroopan komissio.

Homoliittojen vastustajat kussakin maassa eivät tätä kuitenkaan hyväksy. Siksi ratkaisua tilanteeseen ei todennäköisesti saada vielä lähivuosina.