1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Jokihelmisimpukan ja taimenen kantoja kartoitetaan

Jokihelmisimpukan eli raakun kanta on kahdella Pirkanmaan Natura-alueella heikentymässä. Myös raakulle elintärkeän taimenen kantaa tarkistetaan sähkökoekalastuksilla.

Kotimaan uutiset
Sähkökoekalastusta joen varrella
Taimenkantaa kartoitetaan Ylöjärven Ruonanjoella sähköä apuna käyttäen.

Raakku lisääntyy Etelä-Suomessa enää Ylöjärven Ruonanjoessa. Tosin sielläkin entistä huonommin. Syynä raakkujen vähenemiseen ovat jokirakentaminen ja perkaukset sekä vesien likaantuminen.

Nokian ja Hämeenkyrön alueen Pinsiö-Matalusjoella tehtiin reilu kymmenen vuotta sitten kunnostustöitä raakun elinmahdollisuuksien parantamiseksi. Näiltä joen alueilta jokihelmisimpukka oli ehtinyt jo hävitä.

- Tähänastisten tietojen mukaan kunnostetuilla alueilla ei ole havaittu merkkejä simpukan paluusta, sanoo suunnittelija Sami Moilanen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Raakku on erittäin uhanalainen. Suomessa se rauhoitettiin ensimmäisenä selkärangattomana vuonna 1955. Toimia jokihelmisimpukan puolesta pitäisi vahvistaa myös Pirkanmaalla.

Ainakaan tähänastisten tietojen mukaan kunnostetuilla alueilla ei ole havaittu merkkejä simpukan paluusta.

Sami Moilanen

- Näyttää siltä, että molemmilla kohdejoilla simpukan kannat olisivat hieman pudonneet siitä, mitä ne olivat vuoden 1999 inventoinnin aikana, Sami Moilanen toteaa.

Raakku matkaa taimenen kiduksissa

Tutkimusjohtaja Ari Haikonen ja assistentti Mirja Hartimo kirjaavat ylös kalalajeja Ylöjärven Ruonanjoella. Hartimo kirjaa kalojen pituudet millimetreissä ja painon grammoina. Toiveissa olisi löytää raakun kannalta tärkeää taimenta.

- Särkeä on vaikka kuinka hirveästi ja ahventa enimmäkseen, Hartimo toteaa.

- Ensimmäinen taimenkin pötköttää astiassa, mistä se sitten laitetaan nukutukseen, Haikonen lisää.

Kalat nukutetaan tutkimuksen ajaksi alkoholipitoisella aineella. Kaikki kalat myös vapautetaan tutkimuksen jälkeen, eikä niille käy mitenkään. Tutkimus taimenen osalta on vielä kesken, monta koskea on vielä käymättä. Raakun kannalta olisi toivottavaa, että taimenkanta olisi Ruonanjoella kunnossa.

- Raakku käyttää väli-isäntänä toukkavaiheessa taimenta. Se kulkee taimenen poikasen kiduksissa, kun nuori taimen viihtyy hapekkaissa koskissa. Raakku itse viihtyy suvantomaisessa virrassa, Ari Haikonen kertoo.

- Me haemme nimenomaan tätä väli-isäntä vaihetta.

tutkimusjohtaja Ari Haikonen ja assistentti Mirja Hartimo kartoittavat taimenkantaa Ruonanjoella
Tutkimusjohtaja Ari Haikonen ja assistentti Mirja Hartimo kirjaavat ylös Ruonanjoen kalakantaa. Mauri Tikkamäki nauhoittaa samalla radiojuttua. Mauri Tikkamäki / Yle

Sähkökoekalastus on tarkkaa puuhaa

Ylöjärven Ruonanjoella on ainutlaatuinen raakkuesiintymä. Äärimmäisen uhanalainen laji viihtyy koskemattomissa koskissa, eikä sellaisia vehreitä vehmaita alueita juurikaan enää Etelä-Suomesta löydy. Sähkökoekalastuksen tarkoituksena on päivittää tiedot taimenkannasta.

- Laki kieltää sähkökalastuksen. Tällaista saa tehdä vain luvanvaraisesti tutkimustarkoituksissa. Anodihaavissa on 600 volttia eli noin 0,5 ampeeria. Kalat jäykistyvät noin metrin alueelta ja ajautuvat haaviin kuin itsestään, Haikonen kertoo.

Kädessään koekalastajalla on volttikintaat, jotka kestävät 1000 volttia sähköä.

- Ammattitaito tässä ammatissa on kaiken A & O, ettei kaloille käy kuinkaan. Kalat tainnutetaan alkoholilla ja rasvaevän alapuolelta otetaan suomunäyte.

Kokeiden jälkeen kalat päästetään takaisin koskeen.

- Ihanaa, kun ne lähtevät niin sulavasti liikkeelle ja näyttävät onnelliselta, kun pääsevät vapauteen. Tai näin ainakin uskon, assistentti Mirja Hartimo sanoo hymyillen.

Lue seuraavaksi