1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Fogelholm: Kuntoilija ei hyödy lisäproteiinista

Kaupan hyllyillä kuluttajaa houkuttelevat terveellisiksi mainostetut proteiinilisätyt tuotteet. Professori Mikael Fogelholmin mukaan suomalaisten ruokavalio sisältää nykyään enemmän proteiinia kuin on tarpeen.

Kuva: Yle

Kuntoilijat ja laihduttajat ovat löytäneet avukseen proteiinipitoisen ruokavalion eli protauksen. Tällä hetkellä tuotteet, joihin on lisätty jopa kaksinkertainen määrä proteiineja, löytävät tiensä kuluttajan ruokakoriin.

- Proteiinipitoiset tuotteemme kiinnostavat kovasti ihmisiä.  Myyntikäyrien mukaan kuluttajat ovat löytäneet muun muassa proteiinipitoisen välipalasarjamme, vahvistaa tiedottaja Taina Lampela-Helin Valiolta.

Uusiin terveystrendeihin lähdetään mukaan usein kovin mustavalkoisin mielin. Asiantuntijan mielestä pelkän proteiinin lisääminen ruokavalioon ei ole hyväksi. 

- Proteiinin lisääminen saattaa muuttaa koko ruokavalion tasapainoa ratkaisevasti. Silloin pitäisi myös miettiä esimerkiksi sitä, miten lisäys vaikuttaa rasvoihin ja hiilihydraatteihin, eli mitä lisätään ja mitä vähennetään, kertoo ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.

Myös tieteellinen tutkimus on kiinnostunut aiheesta.

- Olemme mukana EU-rahoitteisessa yhdeksän miljoonan euron tutkimuksessa, jossa tutkitaan proteiinin lisäämisen ja hiilihydraattien vähentämisen vaikutusta kakkostyypin diabeteksen ehkäisyssä. Tutkimustulokset ovat kuitenkin vielä ristiriitaisia, joten tällaisia tutkimuksia tarvitaan, sanoo Fogelholm.

Länsimaissa saa tarpeeksi proteiinia

Normaalin ihmisen keskimääräinen proteiinin tarve on 0,7 grammaa painokiloa kohti. Nykyään suomalainen saa proteiinia tavallisesta ravinnostaan päivittäin noin gramman per painokilo. Ainoastaan huonosti ruokaileva vanhus saattaa tarvita lisäproteiinia Suomessa.

Ylimääräisten proteiinien tarve on niitä urheilijan uskomuksia, jotka eivät pidä paikkaansa.

Mikael Fogelholm

- Suomalainen saa parhaillaan enemmän proteiinia ruokavaliostaan kuin on tarpeen, eli tavallisen ihmisen ei tarvitse lisätä saantia. Ylimääräisestä proteiinista tulee vain turhaa energiaa ja se on myös kallista.

Hyvinvointivaltiossa ihmisillä on mahdollisuus lisätä proteiinin käyttöä. Fogelholm näkee siinä kuitenkin toisenkin puolen.

- Asiassa on myös eettinen ja ekologinen puoli. Esimerkiksi proteiinin tuottaminen ei ole kovin ekologista, miettii Fogelholm.

Urheilija syö kaksin verroin

Urheilijat ja kuntoilijat ovat innokkaita proteiinin tankkaajia. 

- Urheilu ei ole koskaan sillä tasolla, että proteiinien tarve kasvaisi. Huipputasolla urheilevat kylläkin tarvitsevat kaksinkertaisen määrän proteiinia, mutta nyt täytyy muistaa, että he myöskin syövät kaksin verroin tavallista, terveellistä ruokaa. Ylimääräisten proteiinien tarve on niitä urheilijan uskomuksia, jotka eivät pidä paikkaansa, sanoo Fogelholm.

- Voimalajien urheilijat saattavat tarvita proteiinia heti suorituksen jälkeen palauttamaan lihaksia, aivan kuten kestävyyslajien urheilijat hiilihydraatteja. Tavallinen kuntourheilija ei proteiinilisiä tarvitse. Riittää kunhan syö enemmän tavallista sekaruokaa, jatkaa Fogelholm.

Proteiineilla painonpudotuksen alkuun

Laihduttajat saattavat saada painopudotuksen aloituksessa apua proteiinin lisäyksestä ruokavalioon.

- Jos kyse on suuresta ylipainosta, voi painon pudotusta avittaa aluksi syömällä hyvin vähän energiaa, joka koostuu voittopuolisesti proteiineista.  Lisäksi ruokavaliota täydennetään vitamiineilla sekä kivennäisaineilla. Proteiinipitoinen ruoka pitää kauemmin nälän tunteen poissa ja paino laskee mukavasti. Tämä on kuitenkin suositeltavaa vain aluksi.

Proteiinipitoinen ruokavaliota ei voi kuitenkaan jatkaa loputtomiin.

- Mikäli haluaa pitää kilot poissa, on elintapoja muutettava pysyvästi. Laihduttaminen proteiinin avulla on vähän sama kuin saisi antibioottia tulehdukseen. Lääkettä käytetään vain kuurina. Samoin on proteiinissa, lopetuksen jälkeen saavutettu paino on pidettävä kurissa muulla tavoin, ohjaa Mikael Fogelholm.