Geenipankki suojelemaan uhanalaisia kasveja

Pankkiin aiotaan säilöä vajaa kaksisataa kasvia siemeninä tai solukkona vuoteen 2020 mennessä. Tutkijoiden pelkona on, että uhanalaiset kasvit katoavat Suomesta luonnon monimuotoisuuden vähenemisen myötä.

Kotimaa
Siperianlillukka.
Siperianlillukka on hävinnyt Suomen luonnosta ja sitä löytyy enää joistain kasvitieteellisistä puutarhoista.Yle

Geenipankilla on kaksi tehtävää. Toisaalta halutaan varmistaa, ettei uhanalaisten kasvien ainutlaatuinen geeniaines häviä. Toisaalta geenipankin avulla on tarkoitus auttaa uhanalaisia kasveja leviämään laajemmalle alueelle.

Leviämistä autetaan paitsi kasvien omilla kasvupaikoilla, niitä halutaan auttaa löytämään kokonaan uusia kasvupaikkoja esimerkiksi pohjoisempaa.

Taustalla on huoli ilmaston muuttumisesta ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä rakentamisen myötä.

- Jos ilmasto muuttuu hyvin radikaalisti, ei suojelu kasvupaikalla välttämättä onnistu. Silloin tarvitaan erityisesti näitä tällaisia varmuusvarastoja, toteaa Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteellisen yksikön johtaja Marko Hyvärinen.

Hän huomauttaa, että Suomessa herkästi tuudittaudutaan uskoon, että metsää ja luontoa riittää.

- Se luonto on yllättävän pirstoutunutta, ja metsätkin ovat suurimmaksi osaksi voimakkaassa talouskäytössä. Kyllä tämä on suuri uhka Suomen luonnolle, sanoo Hyvärinen.

Tavallinen arkkupakastin riittää siemenille

Siemeninä säilöttävät kasvit pakastetaan Helsingin Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa tavallisiin arkkupakastimiin.

- Siementen keräys-, puhdistus- ja käsittelyproseduuri on tarkka, mutta siemeniä ei pakasteta erityisen kylmään, vaan ihan tavallisiin pakastinlämpötiloihin, kuvailee Hyvärinen.

Sellaiset kasvit, jotka eivät tee siementä, syväjäädytetään solukkoviljelminä Oulussa. Lisäksi jotain kasveja suojellaan elävissä kokoelmissa kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Geenipankki perustetaan vasta nyt, koska sille löytyi rahoitus EU:lta.

- Tarvetta olisi ollut jo aiemminkin, myöntää Hyvärinen.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia uhanalaisiin kasveihin selvitetään

Yksi osa hanketta on tutkia kasvien uudelleen istuttamista. Esimerkiksi pohjoisessa Oulun korkeudella kasvavaa ruijanesikkoa on tuotu Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan.

- Näin me mallinnamme ilmastonmuutosta ruijanesikolle. Tutkimme, miten se menestyy, jos esimerkiksi 50 vuoden päästä Oulussa on Helsingin ilmasto, kuvailee Marko Hyvärinen.