Tampereen verinen historia karmii kirjailijaa

Vuoden 1918 kansalaissodassa mukana olleet ihmiset eivät ole enää itse kertomassa tapahtumista, mutta tarinat elävät. Nokialaisen Lauri Lepolan tuore kirja perustuu tapahtumat itse kokeneitten kertomuksiin ja aikaisemmin kerättyyn materiaaliin.

sisällissodat
Vuoden 1918 muistotapahtuma Tampereella
Yle

Nykyihmisen on aikaisempia sukupolvia helpompi lähestyä vuoden 1918 kansalaissodan tapahtumia. Arkistoissa löytyy materiaalia paitsi varsinaiseen historian tutkimukseen, myös sinällään kiinnostaviin tarinoihin.

Nokialainen Lauri Lepola on aiemmin kirjoittanut kirjan Verinen Siuro, jossa käytiin läpi sikäläisiä tapahtumia sisällisodassa. Kirjan lähdeaineistossa Tampereen osuus oli kuitenkin niin suuri, että nyt Lauri Lepola on tehnyt asian tiimoilta myös Tamperetta koskevan teoksen Verinen__Tampere.

- Lähin tapaus on vaimoni mummun veli, joka ammuttiin Kalevankankaalla, vaikka hänet merkittiinkin kaatuneeksi. Hänet tunnistettiin kotitekoisista sukista ja kuljetettiin kotipaikkakunnalleen haudattavaksi, Lepola kertoo.

Tappaminen alkoi taistelun loputtua

- Tampereella tuli eniten ruumiita vasta Tampereen antautumisen jälkeen. Tämä on hyvin verrattavissa Espanjan sisällissotaan, joka oli samankaltainen. Nämä olivat kenties maailman raaimmat sisällissodat. Tampere näytteli Suomen sisällissodassa hyvin suurta osaa.

Työmiehen arkisto on näissä muistelmissa, ja ne ovat ainakin yhtä totta kuin virallisissa arkistoissa olevat materiaalit.

Lauri Lepola

Lepola keräsi materiaalia kirjaansa varten nauhoilta, joita löysi Tampereen yliopiston arkistosta, Kansallisarkistosta ja Työväen Arkistosta.

- Osa oli niin huonokuntoisia, että ne pitäisi ehdottomasti pelastaa, mutta siihenkään ei ole kuulemma rahaa.

Kansalaissodan tapahtumista Tampereella on Lepolan mukaan kirjoitettu vähän.

- Tampereesta ei oikeastaan voi kirjoittaa historiallista totuutta. Täällä ovat voittajien arkistot, ja ne näyttävät miltä näyttävät. Työmiehen arkisto on näissä muistelmissa, ja ne ovat ainakin yhtä totta kuin virallisissa arkistoissa olevat materiaalit, Lepola arvioi.

Olosuhteissa yhtäläisyyksiä nykypäivään

- Nyt on jälleen tapahtumassa sama kehitys mitä silloinkin. Tuloerot kasvavat valtavasti.

Lepolan mukaan kansalaissota johtui pitkälle suurista tuloeroista ja siitä, ettei yhteiskunta pysynyt teollistumisen mukana.

- Täälläkin oli nälkä. Leipä oli ensimmäinen ase meidän kansalaissodassa. Silloin kun sosialistit voittivat vaalit, oikeistolaiset maanomistajat lakkasivat antamasta viljaa yleiseen käyttöön.

Punaisia poistettiin kirkon rekisteristä

Kirjailijan mukaan kansalaissota ei enää aiheuta tavallisille rivikansalaisille minkäänlaisia riitaisuuksia, mutta esimerkiksi kirkko on edelleen vahvasti oikeistolainen.

- Esimerkiksi suuriin yhteishautoihin haudattiin Kalevankankaalla tuhansia punaisia, ja päälle rakennettiin sitten jalkakäytävät. Samoin Aleksanterin kirkon vieressä hauta jäi puistokäytävän alle. Vainajia ei kunnioitettu millään lailla, punaiset olivat roskaväkeä ilman ihmisarvoa, Lepola kertoo.

Lepola kertoo, että tänä päivänä kirkkojen kanslioiden papereista puuttuu kymmenien ihmisten tiedot kuolintavasta tai -paikasta.

- Heidän kohdalleen esimies on laittanut: poistettu rekisteristä. Ikäänkuin kirkko katsoisi, ettei ihminen ole maan päällä käynytkään. Se on halveksuntaa, mitä ei voi mitenkään ymmärtää. Jos valkoisten sankarihautojen päälle rakennettaisiin jalkakäytävä, niin kyllä nousisi ankara poru.

Kirjailija Lauri Lepolan tarkoituksena on puhua menneistä tapahtumista rehellisesti niin, että nykyihmiset ottaisivat tapahtumista opikseen.

- Mielestäni tämä tapahtuma Suomessa on kaiken kaikkiaan niin karmaiseva, että sellainen ei saisi toistua.

Museokeskus Vapriikissa Tampereella järjestetään keskiviikkona 22.8. kello 18 paneelikeskustelu sisällissodan myyteistä.