1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tiede

Kallolöytö kertoo nykyihmisen levittäytyneen maailmaan oletettua rivakammin

Laosilaisesta luolasta löytyi varhaisen vaeltajan pääkallo. Nykyihmisestä ei ole aiemmin löydetty yhtä vanhoja merkkejä yhtä kaukaa.

Laosista löytynyt pääkallo muuttaa olennaisesti kuvaa nykyihmisten levittäytymisestä Afrikasta muualle maapallolle, kertoo tuore tutkimus. Sen mukaan nykyihmiset taivalsivat Kaakkois-Aasiaan jopa 20 000 vuotta aiemmin kuin on oletettu, eivätkä he matkallaan pysytelleetkään pelkästään rannikoilla.

Yhdysvaltalais-ranskalais-australialainen tutkimusryhmä on löytänyt Annamiittivuorilta Pohjois-Laosista pääkallon, joka on osoittautunut vanhimmaksi Kaakkois-Aasiasta tunnetuksi nykyihmisen fossiiliksi. Sen iäksi arvioidaan 46 000 - 63 000 vuotta.

Kiinasta aiemmin löydetyissä yhtä vanhoissa kalloissa ei ole niin selviä nykyihmisen piirteitä kuin Laosin löydössä.

Löytö vahvistaa geenikarttojen arvioita

Yhdysvaltalaisen Illinoisin yliopiston tutkijan Laura Shackelfordin mukaan kallo osoittaa, että ihmiset sekä etenivät ripeämmin uusille alueille että uskaltautuivat tuntemattomampiin maastoihin kuin on luultu. Heidän on ajateltu menneen Aasiaan rantaviivaa pitkin, koska merenelävät olivat heille keskeistä ravintoa.

Löytö on geenien leviämisestä laadittujen karttojen mukainen. Niiden perusteella alueella asui nykyihmisiä jo ainakin 60 000 vuotta sitten. Laosin asukkaat saattoivat olla sittemmin Australiaan seilanneiden ihmisten esivanhempia suorassa linjassa, Shackelford tuumii.

Kallo löytyi luolan pohjalta yli kaksimetrisen maakerroksen alta. Luolassa ei ollut esineitä, joten tutkijat eivät usko, että se oli asumus tai hautapaikka. Ruumis luultavasti huuhtoutui luolaan jostakin lähistöltä, he arvelevat.