Valtionjohdon henkilösuojaus muuttuu - rapautuminen uhkaa?

Liikkuvan poliisin lakkauttaminen on vaarassa heikentää ylimmän valtionjohdon turvajärjestelyjä. Presidentin ja ministereiden fyysisestä henkilösuojauksesta vastaava liikkuvan poliisin turvallisuusyksikkö on tarkoitus hajottaa poliisin rakenneuudistuksen seurauksena. Muutos uhkaa rapauttaa henkilösuojauksen erikoisosaamisen poliisivoimissa.

Kotimaa
Pääministeri Jyrki Katainen ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov Kesärannassa.
Pääministeri Jyrki Katainen tapasi Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin Kesärannassa 21. elokuuta.Yle

Liikkuvan poliisin turvallisuusyksiköstä muodostettiin henkilösuojaukseen keskittynyt poliisiyksikkö vuonna 2010, kun valtionjohdon henkivartiointi päätettiin keskittää kokonaan sen vastuulle. Ennen muutosta liikkuva poliisi vastasi tasavallan presidentin suojelusta ja suojelupoliisi ministereiden ja eduskunnan puhemiehen henkivartioinnista.

Tällä hetkellä liikkuvan poliisin turvallisuusyksikkö koostuu presidentin turvallisuusvartiostosta ja valtioneuvoston turvallisuusvartiostosta. Lisäksi liikkuvan poliisin paikallisyksiköihin on koulutettu turvamiehiä, joita käytetään henkilösuojaustehtävissä valtionjohdon maakuntamatkoilla.

Poliisin rakenneuudistustyöryhmä esittää valtionjohdon henkilösuojauksen siirtämistä Helsingin poliisilaitoksen tehtäväksi. Jos suunnitelma toteutuu, se olisi Yle Uutisten saamien tietojen mukaan merkittävä takaisku liikkuvan poliisin turvallisuusyksikölle, joka vasta vuonna 2011 sai koulutettua alueyksiköihin kaikki uudet turvamiehet ja viritettyä koneensa täyteen iskuun.

Liikkuvan poliisin mukaan uusi organisaatio on saanut hyvää palautetta suojattavilta VIP-henkilöiltä. Alueyksiköiden turvamiesten käyttö on lisäksi vähentänyt matkustuskustannuksia, kun turvamiehinä on voitu käyttää liikkuvan poliisin paikallisyksiköiden väkeä. Miesten paikallistuntemus on ollut eduksi turvajärjestelyjen suunnittelussa. Turvallisuusyksikössä pelätään, että liikkuvan poliisin lakkautus rapauttaa vaivalla rakennetun henkilösuojauksen erikoisosaamisen poliisivoimissa. Helsingin poliisilaitoksen alaisuudessa esimerkiksi yhteys maakuntien henkilösuojausreserviin heikkenisi ja toiminnan nopea organisointi vaikeutuisi.

Karhumiehistä turvamiehiä?

Liikkuvan poliisin turvamiesten uudeksi kotipesäksi kaavaillaan Helsingin poliisilaitoksen erityistoimintojen yksikköä, jossa majailee Karhu-valmiusryhmä. Ajatus on hyödyntää jatkossa Karhu-ryhmän erikoismiehiä entistä enemmän henkilösuojaustehtävissä. Liikkuvassa poliisissa ajatusta karhumiesten ja liikkuvan poliisin turvamiesten yhteiskäytöstä pidetään huonona, vaikka liikkuvan poliisin turvamiehet ovatkin säännöllisesti harjoitelleet erityisturvatehtäviä yhdessä valmiusyksikön kanssa.

Ongelmana on valmius- ja turvallisuusyksiköiden toiminnan täysin erilainen luonne. Karhu-ryhmän tehtävänä on pääsääntöisesti hoitaa erilaisia linnoittautumistilanteita ja vaarallisen henkilön kiinniottoja. Liikkuvasta poliisista muistutetaan, että valtionjohdon henkilösuojelu on sen sijaan matalan profiilin toimintaa, jossa ennaltaehkäisy, tilannetaju ja psykologinen pelisilmä näyttelevät suurempaa roolia kuin näyttävät operaatiot aseet tanassa. Turvamiehet joutuvat lisäksi työskentelemään yhteistoiminnassa ulkomaisten VIP-henkilöiden ja heidän henkivartijoidensa kanssa, mikä edellyttää heiltä normaalipoliisia enemmän kansainvälisyyttä. Vähemmän tunnettu tosiasia on se, että suojeltavien kannalta on myös miellyttävämpää, jos henkivartijat ovat tuttuja kasvoja. Tutkimusten mukaan suojeltavana oleminen on henkisesti raskasta ja tutut kasvot turvaryhmässä luovat itsessään turvallisuuden tunnetta.

Maailmalla valtionjohdon henkilösuojaus on yleensä keskitetty valtakunnallisiin erikoisyksiköihin toiminnan kansainvälisyyden ja erityisluonteen vuoksi. Esimerkkeinä voidaan mainita Yhdysvaltain presidentin suojelusta vastaava Salainen palvelu, Secret Service ja Saksassa liittokanslerin henkilösuojauksesta vastaava Saksan keskusrikospoliisi, Bundeskriminalamt, BKA.

Pohjoismaissa henkivartiointi on kuulunut aina turvallisuuspoliiseille, esimerkiksi Ruotsissa Säpolle (Säkerhetspolisen). Erikoistuminen helpottaa mm. yhteistyötä valtiovierailuiden turvajärjestelyjen koordinoinnissa ja tiedonvaihdossa. Nyt kaavailtu valtionjohdon henkilösuojauksen keskittäminen paikallispoliisille olisikin kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellinen ratkaisu ja herättää ymmärrettävästi huolta valtionjohdon turvallisuusjärjestelyjen tulevaisuudesta liikkuvassa poliisissa.