Knalli palkkioksi hattutempusta

Kun pelaaja tekee yhdessä jalkapallo-ottelussa kolme maalia, hän tekee hattutempun. Vaikka hattutemppu-ilmaisua käytetään yleisimmin juuri jalkapallo-otteluissa, sen juuret löytyvät aivan muualta. 

urheilu
JJK nousi 2-1 maalilla johtoon.
Anssi Leppänen / YLE

Jalkapallotietäjä Esko S. Lahtinen osaa tarkemmin kertoa, mistä hattutempussa on kyse ja mistä tuo ilmaisu on oikein peräisin. Hattutemppu syntyy, kun sama pelaaja tekee vähintään kolme maalia yhdessä ottelussa.

Lahtinen kertoo, että on olemassa myös ns. aito hattutemppu. Tuolloin sama pelaaja tekee kolme maalia yhden puoliajan kuluessa, niin ettei kukaan muu tee maaleja niiden välissä.

Hattutemppu-ilmaisu on Esko S. Lahtisen mukaan lähtöisin kriketistä.

Suosituimman selityksen mukaan pelaaja, joka pystyi kolmella perättäisellä lyönnillä iskemään kolme vastustajaa ulos, sai seuraltaan hatun palkinnoksi. Kriketissä moista sankaritekoa kutsuttiin hat-trickiksi.

Hattutemppu on lähtöisin krikettikentiltä

Herrasmiesten kriketistä hatun luovutus siirtyi Englannin Valioliigaan ja edelleen Suomen Veikkausliigaan. Täällä pelaajalle, joka tekee kolme maalia yhdessä ottelussa, luovutetaan knalli.

Knallilla halutaan Esko S. Lehtisen mukaan osoittaa, mistä perinne on lähtöisin. Knalli ja sateenvarjohan ovat perienglantilaisen herrasmiehen tunnusmerkit.

Knallin tai hatun luovutus on yleinen käytäntö maailmalla liigatason otteluissa. Maajoukkuetasolla ei tätä käytäntöä ole.

Esko S. Lahtisen mukaan kolme maali on juuri oikea määrä hattutempun tekemiseksi ja knallin saavuttamiseksi. Se on sopivan hankala saavuttaa.

Jos knalli luovutettaisiin jo kahdesta maalista, knallikauppiaat rikastuisivat, hän toteaa.

Hattutemput eivät ole Veikkausliigassa yleisiä. Kauden aikana jaetaan Suomessa vain 5 -6 knallia. Aito hattutemppu on jo harvinaisuus

Vaikka Esko S. Lahtinen onkin todellinen jalkapallotietäjä, niin sitäkään hän ei tiennyt, kuka oivalsi suomentaa hat-trickin hattutempuksi.