Sisällissodan tutkija painottaa lähdekritiikin tärkeyttä

Vuoden 1918 tapahtumia tutkineen Tuomas Hopun mukaan perimätiedossa sitkeästi elävät asiat eivät välttämättä ole totta. Tapahtumat vaikuttivat ihmisiin niin syvästi, että muistelmissa puhutaan helpommin asioista niin kuin ne halutaan muistaa.

Paneelikeskustelut
Tuomas Hoppu
Mika Jyrävä / Yle

Kuun alussa ilmestynyt Lauri Lepolan kirja Verinen__Tampere herätti jälleen villkkaan keskustelun vuoden 1918 tapahtumista. Keskiöön on noussut kysymys siitä, mitä Tampereella keväällä 1918 oikein tapahtui, mikä on totta ja mikä tarinaa.

Tampereen vuoden 1918 tapahtumia tutkineen filosofian tohtori Tuomas Hopun mielestä keskustelu on osoittanut, että monilla tamperelaisilla on hatarat tiedot sisällissodan tapahtumista.

- Vaikka tapahtumista on kirjoitettu paljon, niin ehkä teokset ovat niin järkälemäisiä, että niitä ei jakseta lukea perinpohjaisesti, Hoppu arvelee.

Muistitiedot pitäisi tarkastaa myös toisesta lähteestä

Tuomas Hopun mukaan mukaan muistitietoa saa ja pitääkin käyttää kirjoitettaessa historiallisista asioista, mutta se ei saa olla ainoa lähde.

- Tapahtumat vaikuttivat ihmisiin niin syvästi, että vuoden 1918 muistelmissa puhutaan helpommin asioita, jotka eivät ole totta. Asiat haluttiin muistaa toisin kuin ne olivat. Oli tarve vähätellä omia tekoja tai liioitella vastustajan tekoja.

Hoppu pitää osaa muistitiedosta täysin luotettavana, mutta tiedot pitäisi pystyä tarkastamaan myös toisesta lähteestä.

- Myytit osoittautuvat usein vääriksi, perimätiedossa sitkeästi eläviksi asioiksi, jotka eivät pidä yhtä totuuden kanssa. Vuosikymmeniä eläneet tarinat säilyvät todistusvoimaisina sitkeästi.

Hoppu kaipaakin sisällissotaa käsitteleviin kirjoituksiin tiukempaa lähdekritiikkiä.

- Lähdekritiikin yksi peruskysmys on, että onko henkilö halunnut tai onko hänen ollut mahdollista puhua totta. Kun tutkitaan mahdollisimman perusteellisesti, muistitietoa ja asiakirjatietoja yhdistellään ja niillä vahvistetaan toisiaan.

Keskustelu ryöpsähtelee edelleen

Historioitsija, filosofian tohtori Tuomas Hoppu pitää tärkeänä historian perusteellista tarkastelua.

- Kun asioita käsitellään perusteellisesti ja mahdollisimman objektiivisesti, sillä on terapeuttinen vaikutus.

Keskustelut sisällissodasta on Hopun mukaan rauhoittuneet vuosikymmenten myötä, koska niissä ei ole enää asianomaisia mukana.

- Kyllähän tämä on muuttunut selvästi neutraalimpaan suuntaan 1980-lukuun verrattuna, mutta yllättävän ryöpsähtelevää keskustelu on vieläkin, Tuomas Hoppu sanoo.

Museokeskus Vapriikissa Tampereella järjestetään keskiviikkona 22.8. kello 18 paneelikeskustelu sisällissodan myyteistä. Tuomas Hoppu osallistuu paneelikeskusteluun.