Hyppää sisältöön

Hassi: Rikkidirektiivin kompensaatioksi valtion tukia

Europarlamentaarikko Satu Hassin mielestä teollisuus liioittelee kustannuksia, joita EU:n rikkidirektiivistä aiheutuu. Hassin mukaan teollisuus haluaa rikkikeskustelulla vauhdittaa laivakuljetuksille siirtymäkaudeksi maksettavia valtion tukia.

Kuva: Risto Koskinen / Yle

Europarlamentaarikko Satu Hassin mukaan rikkidirektiivin vientiteollisuudelle aiheuttamat kustannusvaikutukset on yliarvioitu. Teollisuus on arvioinut, että rikkipäästöjen vähentäminen EU:n ja Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n edellyttämällä tavalla aiheuttaisi pelkästään teknologiateollisuudelle vuosittain jopa 600 miljoonan euron kustannukset.

Yle Radio 1:n Ykkösaamussa haastatellun Hassin mukaan teollisuus on esittänyt samanlaisia uhkakuvia ympäristöinvestointien kustannuksista jo 80-luvulta saakka.

- Samaa keskustelua käytiin aikanaan, kun rikkipäästöjä vaadittiin alennettaviksi happosateiden estämiseksi. Sen jälkeen teollisuuden rikkipäästöt ovat vähentyneet 90 prosenttia ja tuotanto on yli kaksinkertaistunut, Hassi sanoo.

Hänen mukaansa ympäristötekniikan kehitys laskee rikkipäästöjen alentamisen kustannuksia merkittävästi nyt arvioidusta.

- EU:n rikkidirektiivillä varmistetaan, että rikkipäästöjen vähentämiseksi voidaan käyttää halvempiakin keinoja kuin vähärikkistä polttoainetta. Esimerkiksi suomalainen Wärtsilä on rikkipesurien tarjoajana yksi merkittävistä yhtiöistä.

Samaa keskustelua käytiin aikanaan, kun rikkipäästöjä vaadittiin alennettaviksi happosateiden estämiseksi. Sen jälkeen teollisuuden rikkipäästöt ovat vähentyneet 90 prosenttia ja tuotanto on yli kaksinkertaistunut.

Satu Hassi

Hassi tukee kuitenkin teollisuutta siinä, että rikkipäästöjen vähentämisestä aiheutuvia kuluja voitaisiin lieventää vientiteollisuudelle ohjattavalla valtion tuella. Hassin mukaan tukien mahdollisuus on otettu huomioon myös EU:n rikkidirektiivissä.

Lista kompensaatioista on "pitkä ja epärealistinen"

Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtasen mielestä lista rikkidirektiivin kompensoimiseksi käytettävissä olevista keinoista on "pitkä mutta valtaosin epärealistinen".

- Helpointa olisi korvata toimintatuella laivoille polttoaineen hinta. EU:lta saamamme suhteellisen selkokielisen vastauksen mukaan se ei kuitenkaan tule kysymykseen. Myöskään pesuriteknologia ei ole vielä valmista ja sen asentaminen koko laivastoon tulisi kohtuuttoman kalliiksi, Virtanen sanoo.

- Osaratkaisuna voitaisiin harkita esimerkiksi osittaista tai kokonaan väylämaksuista luopumista tai dieselveron palauttamista ammattiliikenteelle.

Virtanen ei usko, että direktiivin sisältöön voidaan enää vaikuttaa.

Rikkirajat voimaan myös muille EU:n merille 2020

Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aallon mielestä olennainen kysymys rikkidirektiivin kohdalla on se, miksi päästövähennykset kohdistuvat vain Itämeren alueelle.

- Tämän pitäisi olla yhteinen, koko maailman meriä koskeva asia. Nyt tällä syödään omaa kilpailukykyä ja investointihalukkuus Suomeen laskee, Aalto sanoo.

- Esimerkkejä rikkidirektiivin haitallisista vaikutuksista on jo saatu.

Hassi muistuttaa, että kansainvälisen merenkulkujärjestö IMOn rikkirajoitukset koskevat myös muun muassa Pohjanmerta ja USA:n ja Kanadan rannikkoa. IMOn päättämiä rikkipäästörajoja ei rikkidirektiivillä voida myöhentää tai löyhentää.

- Sen sijaan EU:n rikkidirektiivillä on päätetty siirtyä myös EU:n muilla merialueilla vähärikkiseen polttoaineeseen vuonna 2020. Näin mahdollisuutta viiden vuoden siirtymäaikaan ei käytettäisi, Hassi sanoo.

Jos vain nykyiset rikkipäästörajat pidettäisiin voimassa, laivaliikenteen rikkipäästöt ylittäisivät kaikki maalta tulevat teollisuuden ja liikenteen rikkipäästöt vuosikymmenen loppuun mennessä.