Vaihdevuodet kehittyivät vähentämään anopin ja miniän kilpailua

Perheissä, joissa anoppi ja miniä saivat lapsia yhtä aikaa, vastasyntyneiden todennäköisyys kuolla alle 15-vuotiaana oli kaksi kertaa keskimääräistä suurempi, ilmenee vanhojen kirkonkirjatietojen perusteella tehdystä tutkimuksesta.

tiede

Naisen kyky lisääntyä päättyy varsin aikaisin verrattuna eläinkunnan muihin naaraisiin. Vaihdevuodet ovatkin muussa eläinkunnassa lähes tuntematon käsite.

Vaihdevuosien eli menopaussin on ajateltu kehittyneen siksi, että isoäidillä olisi enemmän aikaa hoivata lapsenlapsiaan ja siten osaltaan varmistaa, että isoäidin geenit leviävät edelleen.

Nyt tutkijat ovat selvittäneet, että menopaussi kehittyi osaltaan ehkäisemään anopin ja miniän välistä kilpailua, kertoo PhysOrg-verkkolehti.

Jos sekä isoäiti että tämän miniä saivat yhtä aikaa lapsen, molempien lasten todennäköisyys elää aikuiseksi saakka puolittui, ilmenee Turun yliopiston, brittiläisten Exeterin ja Sheffieldin yliopistojen sekä yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston yhteistutkimuksesta.

Kirkonkirjatietoja vuosilta 1700 - 1900

Aihetta ei ole vielä tutkittu paljon, sillä sen selvittämiseksi tarvitaan monien sukupolvien ajalta tietoja lisääntymisestä sekä siitä, ketkä perheenjäsenet ovat asuneet milloinkin yhdessä.

Tutkijat tarkastelivat suomalaisten kirkonkirjojen syntymä- ja kuolintietoja vuosilta 1700 - 1900. Tiedot keräsivät tutkijat Virpi Lummaa Sheffieldin yliopistosta ja Mirkka Lahdenperä Turun yliopistosta.

Tutkimuksen mukaan enemmän lapsenlapsia oli niillä naisilla, jotka eivät saaneet omia lapsia enää 50 ikävuoden jälkeen.

Tutkijat uskovat, että lastenlasten suurempi määrä johtui siitä, että kilpailua muun muassa ravinnosta oli vähemmän, kun isoäidillä ei ollut omia pikkulapsia hoivattavana. Lisäksi isoäiti saattoi hoitaa miniänsäkin lapsia.

Veri on vettä sakeampaa

Perheissä, joissa anoppi ja miniä saivat lapsia yhtä aikaa, lasten todennäköisyys kuolla alle 15-vuotiaana oli kaksi kertaa keskimääräistä suurempi.

Näin ei kuitenkaan ollut niissä perheissä, joissa äiti ja tytär saivat yhtä aikaa lapsia. Keskenään sukua olevien naisten lisääntyminen ja jälkeläisten hoivaaminen tapahtui siis yhteistyössä, kun taas naisten, jotka eivät olleet verisukulaisia, lisääntyminen yhtä aikaa aiheutti ristiriitoja, arvioivat tutkijat.

Isoäidille yhteistyö oman tyttären kanssa onkin biologian näkökulmasta järkeenkäypää, sillä heillä on 50-prosenttisesti samat geenit, joten kilpailu esimerkiksi ravinnosta ei ole järkevää.

Anopin ja miniän suhteessa asiat ovat toisin: heillä ei ole samoja geenejä, joten molempien kannattaa yrittää tuottaa omia jälkeläisiä ja siten levittää omia geenejään.