Myymälävarkaat vievät jokaiselta satasen vuodessa

Myymälävarkaudet maksavat Suomessa noin viisi sataa miljoonaa euroa vuodessa. Uutena ilmiönä myymälävarkauksiin ovat tulleet ammattimaisilta näyttävät suuret kertavarkaudet.

Kotimaa
Myymälävaras toiminnassa
Matti Myller / Yle

Yksittäinen myymälävarkaus on yleensä edelleen näpistyksen tasoinen, muutama pullo tai kassi olutta juosten kassan läpi. Mutta yhä enemmän viedään pientä arvokasta tavaraa, kuten kosmetiikkaa ja elektroniikkaa.

Myymälävarkauksien joukossa uutena ilmiönä ovat suuret, jopa tilaustöiltä näyttävät varkaudet.

- Röyhkeimmät tapaukset ovat ulkomaalaisten tekemiä. He tulevat porukalla ja tekevät tekosensa suunnitelmallisesti. Euromäärät voivat olla suuria, Keski-Suomessakin lähennellään kymmentä tuhatta euroa siinä kokonaissummassa mitä kaupasta on kerralla yritetty varastaa, kertoo Keski-Suomen poliisilaitoksen valvonta- ja hälytystoimintasektorin ylikonstaapeli Lasse Luukkainen.

- Varkaiden toiminta on suoraviivaisempaa, nopeampaa ja röyhkeämpää. Siinä toimitaan suunnitelman mukaan, vahvistaa Suomen Myymäläturvan toimitusjohtaja Mikko Hyvärinen.

Tekomuotona isoissa varkauksissa on ollut esimerkiksi kolmen koreografia, jossa yksi tiedustelee ja harhauttaa, yksi työntää kärryjä ja yksi avaa portin.

Näpistelijöitä leikki-ikäisestä mummoon ja vaariin

Röyhkeät suurvarkaudet ovat kuitenkin poikkeuksia, ja myymälävaras voi olla kuka tahansa.

- Poliisille tietoon tulleiden tekijöiden ikähaarukka ulottuu viidestä vuodesta 90-vuoteen. Tyypillisin tekijä on kuitenkin teini-ikäinen tai nuori aikuinen mies, Luukkainen sanoo.

Näpistysten määrä on suuri. Poliisin tietoon tulee vuosittain koko maan tasolla noin 54 000 myymälävarkautta ja näpistystä, eikä kukaan tiedä kuinka paljon niitä todella tapahtuu. Keski-Suomessa poliisin tietoon tulee vuodessa noin 1700 myymälävarkautta ja näpistystä, joista valtaosa tapahtuu Jyväskylässä.

Yhteensä myymälävarkauksissa katoaa teille tietymättömille vuodessa tavaraa puolen miljardin euron edestä. Se vie jokaisen suomalaisen lompakosta vuodessa 92 euroa.

Välinpitämättömyydestä lisähävikkiä

Näpistykset ja varkaudet eivät ole kauppojen ainoa hävikkiongelma. Hävikkiä ja tappiota syntyy myös asiakkaiden välinpitämättömyyden seurauksena.

- Lapset pelaavat palloa ja ajelevat pyörillä, leikkivät myytävät lelut käytetyiksi. Elintarvikkeita jätetään lojumaan

Äiti otti hyllystä kumisaappaan, ja käski pojan pissiä sinne. Sitten hän pani saappaan takaisin hyllyyn.

Ylikonstaapeli Lasse Luukkainen

vaatteiden sekaan, kun päätetään ettei halutakaan tuotetta, eikä jakseta kävellä kahtakymmentä metriä laittamaan pakastetta takaisin kylmään, Hyvärinen sanoo.

- Yksikin äiti tuli lapsensa kanssa, ja pojalle tuli pissahätä. Äiti otti hyllystä kumisaappaan, ja käski pojan pissiä sinne. Sitten hän pani saappaan takaisin hyllyyn, kertoo Luukkainen.

Moraali on huono vartija

Myymälöiden satojen miljoonien hävikin estämiseen ei ole poppakonsteja. Se kuitenkin tiedetään, että näkyvä vartiointi vähentää varkauksia.

- Kun vartioinnissa ollaan näkyviä ja tehokkaita ja näpistäjiä jää kiinni, niin tilastoista voidaan osoittaa, että näpistysten määrät lähtevät laskuun, Hyvärinen sanoo.

Muukin kuin vartiointi vaikuttaa näpistyksiin. Esimerkiksi tupakkalain muutos romautti tupakkavarkaudet muutamaan prosenttiin siitä mitä ne olivat. Syynä on se, että tupakat eivät ole enää avohyllyssä eivätkä näkyvillä.

Kiinnijäänyt näpistäjä on yleensä asiallinen.

- On myös pakoonpyrkijöitä, hujareita ja niitä jotka romahtavat. Ja verbaalista judoa saa harrastaa tarpeekseen, toteaa Hyvärinen.