Vankiloiden rasismia ratkotaan vankien sijoittelulla

Jo 15 prosenttia vangeista on ulkomaalaisia. Määrän lisääntymisen myötä etniset ristiriidat ja rasismi ovat lisääntyneet vankiloissa, vaikka ongelma ei suuri olekaan.

Kotimaa
Vanki nostaa painoja Sörnäisten vankilan pihalla Helsingissä.
Vanki nosti painoja Sörnäisten vankilan pihalla Helsingissä keskiviikkona.Yle

Helsingin vankilassa Sörnäisissä väkivaltatuomiota suorittava somalialaistaustainen mies on sijoitettu vankilan suljetulle osastolle. Yksi syy siihen oli rasismi. Toisella osastolla joku antoi ymmärtää, että kannattaa siirtyä muualle, jos haluaa olla rauhassa.

- Ne käytti tätä n-sanaa ja muita. Pidän niitä ihmisiä lapsellisina. Tuollaisen nimittelyn takia mulla kai on väkivaltarikoksia taustalla. Hermostun niistä ja olen aika temperamenttinen, mies kertoo.

Virolaiset ovat suurin ulkomaalaisryhmä

Helsingin vankilan runsaasta 300 vangista viitisenkymmentä on muita kuin Suomen kansalaisia. Eniten on virolaisia, perässä tulevat venäläiset ja Romanian romanit. Hieman vähemmän on arabialais- ja afrikkalaistaustaisia vankeja.

Etnisiä ristiriitoja ratkotaan täällä, kuten muissakin Suomen vankiloissa, vankien sijoittelulla. Ulkomaalaisia vankeja asutetaan turvallisuutensa takia muita useammin suljetulle osastolle, vaikka ahtaassa vankilassa ei juuri ole ylimääräistä tilaa.

- Meillä on osastoja, joissa myös muut kuin valtaväestö voivat asua ja toimintapaikkoja, missä he voivat olla töissä. Välikohtauksia ei ole syntynyt, mutta muut vangit saattavat jollain osastolla sanoa, että on parasta muuttaa muualle, vankilan apulaisjohtaja Irene Litmanen kertoo.

Ulkomaalaisten vankien määrän lisääntyminen tuottaa paitsi rasismia myös kielimuureja - vastikään Sörnäisistä vapautui romanialainen mies, jonka kanssa vartijat eivät kyenneet vuoteen keskustelemaan kuin elekielellä.

Sukukansa virolaisten kanssa kommunikaatio sujuu. Jos muualta tuleva vanki ei osaa englantia, on hankalampaa. Virallisten asioiden hoidossa vankila käyttää tulkkipalveluja, mutta arjessa pitää pärjätä omin voimin.

- Olemme kyllä panostaneet tähän, meillä on viron- ja venäjänkielen taitoista henkilökuntaa nykyään, Litmanen sanoo.

Rasismikortti vilahtaa joskus turhaan

Joskus käy niin, että turhautunut vanki ottaa rasismikortin esiin syyttä, Litmanen toteaa. Silloin esimerkiksi naispuolisen vartijan totteleminen on tuottanut miesvangille vaikeuksia.

- Jonkun verran on sukupuoleen liittyviä ongelmia. Lähes poikkeuksetta ne, joille sukupuoleni tuottaa ongelmia, ovat muslimimiehiä. Meinaavat kävellä yli käytävällä, kunnes tottuvat, vankilassa työskentelevä naisvartija kertoo.

Yli 30 vuotta alalla ollut vankilanjohtaja uskoo rasismin ja kulttuurierojen vähentyvän luontaisesti lähivuosina, kun vangit nuortuvat.

- Keravan vankilassa, missä vangit ovat nuorempia, kestetään paljon paremmin erilaisia etnisiä taustoja kuin meidän vankilassamme.