Hyppää sisältöön

Nuoret ovat entistä väsyneempiä

THL:n tutkimuksen mukaan yhä useampi suomalainen nuori kärsii uniongelmista ja päiväväsymyksestä. Väsymyksellä saattaa olla yhteys nuoren koulumenestykseen.

Kuva: AP Graphics Bank

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveystutkimuksessa todetaan, että nukahtamisvaikeudet ja yöheräily ovat yli kaksinkertaistuneet 15 vuodessa.

- Nykyään noin 12 prosenttia alle 20-vuotiaista nuorista kärsii unihäiriöistä, kun vuonna 1996 luku oli noin 4 prosenttia. Nyt nousu on pysähtynyt, mutta tutkimus osoittaa oireiden selkeän yleistymisen, vahvistaa erikoistutkija Erkki Kronholm Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Kronholmin mukaan nuoruusikä on yksilön kehityksen kannalta kriittinen vaihe. Vasta viime vuosikymmenen aikana on oivallettu, että nuoren aivot muovautuvat vielä murrosiässä. Elämäntavat tai asiat, joita nuori tässä kehitysvaiheessa tekee, poltetaan ikään kuin kovalevylle, ja ne vaikuttavat vielä tulevaisuudessa.

- Unella on tässä kriittisessä kehitysvaiheessa nykyisen ymmärryksen mukaan ratkaiseva merkitys. Se vaikuttaa suoraan muun muassa oppimiseen ja mielialan säätelyyn, sanoo Kronholm.

Yhdeksännellä luokalla on stressiä

Tutkimuksen mukaan peruskoulun yhdeksännellä luokalla unihäiriöitä esiintyy eniten.

Tutkimuksen mukaan mitä väsyneempi nuori on, sitä huonompi on todistuksen keskiarvo.

Erkki Kronholm

- Ysiluokalla nuoren täytyy tehdä päätöksiä tulevaisuutensa suhteen. Näyttäisi siltä, että se stressaa nuoria ja vaikuttaa sitä kautta nukkumiseen. Lukioon mentäessä oireet hieman laskevat. Lukio viimeiseltä vuodelta ei valitettavasti ole tutkimustuloksia, mutta luultavasti vuosi on erityisesti tytöille raskas, toteaa Erkki Kronholm.

Tutkimuksessa on tullut ilmi myös mahdollinen myöhäisen nukkumaanmenon ja koulumenestyksen yhteys.

- Nuoret, jotka menevät nukkumaan puoli yhdentoista jälkeen iltaisin, näyttävät menestyvän koulussa heikommin kuin aiemmin nukahtavat nuoret. Optimaalinen nukahtamisaika tutkimuksen mukaan on 21.30 - 22.30. Silloin myös nuoren arvosanat ovat tutkimuksen mukaan korkeita. Mitä väsyneempi, sitä huonompi todistuksen keskiarvo, kertoo Kronholm.

Kronholm kuitenkin painottaa, että vielä ei ole tutkimuksen tuloksia siitä, vaikuttaako myöhään nukkumaan menevien nuorten väsymys koulumenestykseen, vai ovatko yövalvojat vain vähemmän kiinnostuneita koulunkäynnistä.

- Nuoret kuitenkin polarisoituvat, eli osalla heistä menee hyvin, mutta sitten on toinen porukka, jolla menee huonommin. Uniongelmat näyttäisivät liittyvän tähän jakautumiseen, sanoo Erkki Kronholm.

Tekniset vempaimet voivat verottaa unta

Julkisuudessa on väitetty nuorten nukkuvan vähemmän kuin ennen.

Nuoret jakaantuvat, eli osalla menee hyvin, mutta sitten on toinen porukka, jolla menee huonosti. Uniongelmat näyttäisivät liittyvän tähän jakaantumiseen.

Erkki Kronholm

- Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että nuorten nukkumaanmenoajat olisivat myöhästyneet verrattuna muutaman vuosikymmenen taakse. Koulujen alkamisajat ovat kuitenkin pysyneet samoina, joten tästä on vedetty johtopäätöksiä, että nukkumista on liian vähän. Tästä ei ole kuitenkaan varmaa tietoa, kertoo Kronholm.

Kronholmin mukaan elintavoissa on tapahtunut muutoksia, jotka voivat vaikuttaa nuoren käytökseen.

- Nuoret esimerkiksi saavat nykyään määräillä omista tekemisistään enemmän. Lisäksi teknologia jyllää, eli internet, pelit ja kännykät houkuttelevat valvomaan iltaisin pitempään. Yhdysvalloissa on havaittu teknisten vempainten lisääntyneen oleellisesti lasten makuuhuoneissa. Se vaikuttaa lasten unen määrään ja rytmiin, miettii Erkki Kronholm.

Sisäiset syyt ovat Kronholmin mukaan jääneet huomiotta keskusteluissa.

- Nuorissa on tapahtunut parinkymmenen vuoden aikana myös sisäisiä muutoksia, kuten puberteetin aikaistuminen. Hormonaalisten muutosten tiedetään vaikuttavan biologiseen kelloon. Puberteetissa oleva nuori on luonnostaan iltavirkku. Tämä saattaisi selittää nuorten nukkumaanmenon viivästymisen, jos sellaista on. Silloin asia ei myöskään olisi niin hälyttävä. Nyt emme kuitenkaan vielä tiedä, kuinka huolestuneita meidän pitäisi olla nuorten väsymyksestä, sanoo Kronholm.

Nuorten hyvinvointia tutkitaan aktiivisesti

Suomessa on käynnissä kaksi suurta tutkimusta nuorten uniongelmista. THL:n kouluterveyskysely on tutkinut nuorten unta jo vuodesta 1996. Vuosittainen kysely toteutetaan peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisille. Vuonna 1999 tutkimukseen tulivat mukaan myös lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat ja vuonna 2008 ammatillisten oppilaitoksen opiskelijat.

Tällä hetkellä THL:n tutkimukseen on vastannut yli miljoona suomalaista nuorta.

Myös kansainvälinen WHO:n koululaistutkimus tutkii lasten ja nuorten terveyttä. Suomi on ollut mukana tutkimuksessa vuodesta 1984. Kaikkiaan hankkeessa on mukana 40 maata ja tutkimukseen on vastannut tähän mennessä noin 36 000 oppilasta.