1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Huussista vetävä vientituote

Suuri osa maapallon ihmisistä on vailla vessaa. Välillisesti siitä koituu ongelmia, joista ripuli on vaarallisin. Kuivakäymälä voisi pelastaa ihmishenkiä ja tuoda Suomeen kansainvälistä rahaa.

Kuva: Heidimaria Mäkinen / Yle

Hyppäys vesivessasta takaisin kuivakäymälään on Suomessa suuri ja myös yhdyskuntateknisesti kimurantti. Uusia asuntoja ei voi edes halutessaan varustaa pelkällä kuivakäymälällä, ainakaan kaupunkialueella.

- Kaupunkialueella pitäisi päästä yhteisymmärrykseen siitä, mikä on maksu vain harmaista vesistä. Vesihuoltoverkostoon on liityttävä, jos sellainen on, sanoo Raini Kiukas Käymäläseura Huussista.

Kuivakäymälät ovat olleet Suomessa käytössä noin 100 vuotta ja ovat nyt murrosvaiheessa. Tulevaisuudessa käymälät voivat olla esimerkiksi sähköisiä ja aurinkoenergialla toimivia.

Biolanin hallituksen puheenjohtajan Pekka Kariniemi myöntää olevansa optimisti, mutta uskaltaa silti heittää rohkean tulevaisuuden vision.

- Vesivessa on historiaa kymmenessä vuodessa, Pekka Kariniemi sanoo.

Kykkivä kuivakäymäläkäynti on suunnittelijan haaste

Lähes kolmesataa osanottajaa pohti Tampereella kuivakäymäläkonferenssissa järkeviä ratkaisuja myös kehitysmaiden saniteettiongelmiin.

Sadat miljoonat intialaiset tekevät tarpeensa minne sattuu. Jätökset huuhtoutuvat joskus vesiverkostoon, jolloin taudit leviävät helposti. Suomalainen kuivakäymälä onkin herättänyt paljon kiinnostusta Intiassa.

- Huussi on suomalainen brändi, joka on high techiä. Suomalainen huussi on vientituote, täällä on käynyt intialaisia ministereitä tutustumassa kuivakäymälöihin, kertoo tuotekehittelijä Hannamaija Fontell Biolanista. 

Ihmisen jätöksistä syntyvät ravinteet riittävät kasvattamaan ihmisen tarvitseman viljamäärän.

Pekka Kariniemi

Markkina-alue on Intiassa niin massiivinen, että sinne pitää mennä paikan päälle. Kuivakäymälä pitää muunnella kulttuuriin sopivaksi.

- Intialaiset ovat tottuneet kykkimään, eivät istumaan. Intialaiset eivät myöskään pyyhi paperiin, vaan huuhtovat vedellä. Se on haaste, sillä liika vedellä läträäminen on kompostoinnin kannalta huono juttu, Hannamaija Fontell sanoo.

Ravinteita takaisin ruokapöytään

Vesivessassa on huonoa myös se, että huuhteluvetenä käytetään yleensä juomakelpoista vettä. Harmaita vesiä ei juuri osata käyttää hyödyksi. Kuivakäymälä ei hukkaa juomavettä vaan sen tuotoksilla voisi jopa tukea omaa ravinnontuotantoa.

- Ihmisen jätöksistä syntyvät ravinteet riittävät kasvattamaan ihmisen tarvitseman viljamäärän. Ravinteet pitää jostain saada ja ne pitää jotenkin pystyä palauttamaan sinne, mistä ne ovat alun perin tulleetkin, Pekka Kariniemi sanoo.