Ruotsista mallia kehitysvammaisten laitoshoidon purkamiseen

Suomessa on pyritty eroon kehitysvammaisten laitoshoidosta jo useamman hallituskauden aikana vaihtelevin tuloksin. Ruotsissa kehitysvammaisille mahdollistettiin itsenäinen asuminen lain avulla.

Kotimaa
Tukholman vammaisasiamies Riitta-Leena Karlsson Kajaanissa.
Hanne Kinnunen / Yle
Tukholman vammaisasiamies Riitta-Leena Karlsson Kajaanissa.

Kainuulaislähtöinen Tukholman vammaisasiamies Riitta-Leena Karlsson seuraa mielenkiinnolla miten Suomi selviää laitosten purkamisesta.

- Ruotsissa on vuodesta 2000 lähtien ollut kiellettyä asua laitoksessa kehitysvammaisena tai vammaisena henkilönä. Siellä tehtiin railakkaat lainsäädännölliset päätökset, että laitoksista päästiin, muuten niistä ei olisi päästy vieläkään, kertoo Karlsson.

Suomi voisi Karlssonin mukaan ottaa mallia Ruotsista päättämällä määrätietoisesti laitosten poistamisesta ja tarjoamalla laitosten tilalle pieniä ryhmäkoteja.

- Minut on kutsuttu kertomaan kokemuksista, miten se onnistui Ruotsissa ja voin sanoa, että Ruotsissakin sitä vastustivat eniten laitoksissa työskentelevä henkilökunta ja kehitysvammaisten omaiset. Kukaan heistä ei tänään kadu sitä päätöstä, että kehitysvammalaitokset poistettiin ja korvattiin ryhmäasunnoilla, kertoo Karlsson Kajaanin-vierailullaan.

Karlsson kuitenkin muistuttaa, että ryhmäasunnoistakin voi tulla laitosmaisia. Laatukysymykset ovat Ruotsissa jokapäiväinen asia eli miten kehitysvammaisten tarpeet otetaan huomioon.

- Mehän voimme rakentaa kuinka eksoottisia ja kivoja ryhmäasuntoja tahansa, mutta jos niissä vallitsee henkilökunnan mielipiteet, säännöt ja laitostavat, niistä ei tule asuntoja, joissa ihmisoikeudet tulevat esille.

Potilaista asiakkaiksi

Onnistuneista asumisjärjestelyistä huolimatta Ruotsissakin on parannettavaa kehitysvammaisten ja vammaisten asemassa.

- Vieläkin kehitysvammaisilla on liian paljon se elämismuoto, että ollaan potilaita, eikä asiakkaita. Se näkökanta on vieläkin myös Ruotsissa voimassa.

Karlsson tapaa työssään Tukholman korkeimpia päättäjiä, ruotsalaisia ministeritason poliitikkoja, vammaisjärjestöjä sekä toimintarajoitteisia kansalaisia. Vammaisasiamiehen näkemys huomioidaan poliittisessa päätöksenteossa, mutta tarjolla on myös paljon pettymyksiä.

- Vammaisten henkilöiden olosuhteita verrataan muihin tukholmalaisiin silloin, kun se passaa. Jos on kovat ajat, niin sanotaan, etteivät vammaisetkaan voi saada tietynlaisia oikeuksia, sanoo Karlsson.

Ruotsi on ratifioinut YK:n sopimuksen - Suomi ei

Diplomatia on ollut Riitta-Leena Karlssonin mukaan paras tapa ajaa vammaisten henkilöiden asiaa. Karlsson on ollut Tukholmassa erilaisissa vammaistyön tehtävissä 35 vuotta, joista viimeiset 10 vuotta vammaisasiamiehenä. Työ on ollut myös palkitsevaa.

Vieläkin kehitysvammaisilla on liian paljon se elämismuoto, että ollaan potilaita, eikä asiakkaita.

Riitta-Leena Karlsson

- Nyt työ tuottaa tulosta. Juuri siitä syystä, että Ruotsi on ratifioinut YK:n ihmisoikeudet vammaisille henkilöille ja Tukholmassa olemme vammaisjärjestöjen kanssa yhdessä laatineet vammaispoliittisen ohjelman tuleville vuosille vuoteen 2016 asti. Siitä ohjelmasta on tullut hyvä työkalu jokapäiväisessä työssä.

Suomi ei ole YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa yleissopimusta vielä ratifioinut. Ehkä kannattaisi, sillä Karlssonin mukaan pelkästään jo sen noudattaminen takaisi vammaisille tasa-arvoisen aseman yhteiskunnassa.

- Jos Suomen ja Ruotsin parhaat puolet vammaisasioissa yhdistettäisiin, lopputuloksena olisi vammaisten kannalta fantastinen kokonaisuus, toteaa Karlsson.