1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Suomi ei vakoillut vaan tiedusteli valepuvussa

YYA-Suomi kävi tietokauppaa lännen kanssa, Yhdysvalloilta vastalahjaksi saatiin tiedustelulaitteita. Agentteja ei vieraisiin valtioihin lähetetty.

Kotimaan uutiset
Pertti Suominen oli Aamu-tv:n vieraana.
Suomalainen sotilastiedustelu oli kylmän sodan aikana hämärää puuhaa. Salaisia tapaamisia naamioitiin lomamatkoiksi ja valepukuja käytettiin. Tietokirjailija Pertti Suominen on julkaissut kirjan legendaarisesta tiedustelupäälliköstä Raimo Heiskasesta.

Suomalaisen tiedustelupalvelun rakentaja Raimo Heiskasen elämänkerta paljastaa 1970-luvun salatun tiedustelumaailman. YYA-Suomi kävi tietokauppaa lännen kanssa. Arkaluonteisia tietoja vaihdettiin tanskalaisten vaatimuksesta valepuvussa.

Tiedustelupäällikkö Raimo Heiskasen elämänkerta kertoo Suomen tiedustelupalvelun tehneen läheistä yhteistyötä niin itään kuin länteen. 1970-luvun Suomi oli vaikeassa asemassa: Neuvostoliitto painosti erilaisilla Suomea vaatimuksilla, jotka työllistivät. Eikä länsikään ollut Nato-kysymyksineen ongelmaton.

- Suomella piti olla ystäviä sekä idässä että lännessä, jos jompikumpi uhkaisi, tiedustelupäällikkö Raimo Heiskasen elämänkerran kirjoittanut Pertti Suominen kertoo Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Suominen korostaa, ettei Suomi vakoillut.

- Emme lähettäneet agentteja vieraisiin valtioihin, emmekä muutenkaan syyllistyneet laittomuuksiin.

Heiskasen rakentama tiedustelupalvelu toimi hyvin varovaisesti. Hänen mukaansa mikään yksittäinen tieto rauhan aikana ei ollut niin tärkeä, että sen vuoksi kannattaisi riskeerata Suomen turvallisuuspoliittinen asema.

YYA-Suomi myi tietoja amerikkalaisille

Suomalainen tiedustelupalvelu toimi eri ilmansuuntiin eri tavoilla. Idän suhteita pidettiin yllä pääsiassa tapaamalla Helsingissä olevia Neuvostoliiton sotilasasiamiehiä.

- Heiskanen piti näitä tapaamisia tärkeinä, sillä niin voitiin alemmalla tasolla kuitata pois asioita jotka Neuvostoliittoa ärsyttivät ja joita ei kannattanut nostaa korkealle poliittiselle tasolle, Suominen kertoo.

Yhteydet länteen olivat erittäin arkoja. Tiedoilla käytiin kauppaa.

Yhdysvalloille Suomi myi tietoja saamalla vastalahjaksi tiedustelulaitteita. Kauppa toimi niin, että Suomen Neuvostoliiton kanssa käymät salaiset keskustelut nauhoitettiin yhdysvaltain laitteilla ja tietoja vastaan Suomi sai laitteet.

- Sieltä saimme äänikirjaston, jonka avulla voitiin tunnistaa jopa yksittäisiä aluksia, Suominen kertoo.

Tanskalaiset olivat erityisen arkoja paljastumisen suhteen

Tiedusteluyhteydet länteen olivat henkilökohtaisia suhteita. Vain muutama upseeri hoiti yhteyksiä länsimaisiin tiedusteluorganisaatioihin. Heiskanen yksi heistä hallinnoi näitä kaikkia.

Yhteyksiä pidettiin yllä hyvin salamyhkäisesti, julkisuudelta piilossa. Heiskanen tapasi tyttärensä kotona näitä vieraitaan. Kun hän vieraili Tanskassa, oli sovittu tietyistä peitetoimista. Heiskanen liikkui peitenimellä. Vastaanottaja oli pukeutunut tiettyyn asuun, kantaen Hufudstadsbladetia kainalossaan.

- Jostain syystä tanskalaiset erityisen arkoja paljastumisen suhteen, vaikka he pitivät melko taajaan yhteyksiä yllä, Suominen miettii.

Lue seuraavaksi