Koe uusi yle.fi

Designpääkaupunkivuosi on kuin keisarin uudet vaatteet

Helsingin designpääkaupunkivuosi saa kritiikkiä designvaikuttajilta. WDC-hanketta kritisoidaan epämääräiseksi ja vanhakantaiseksi. Kaupunkilaiset valittelevat muotoilupääkaupungin jääneen etäiseksi.

kulttuuri
Lähikuva WDC-tunnuksella varustetusta roskakorista ja tuhkiksesta.
Maarit Mustonen

Helsingin designpääkaupunkivuosi saa kovaa kritiikkiä designvaikuttajilta. Designin määritelmää pidetään epämääräisenä ja World Design Capital -organisaatiota vanhakantaisena. Myös valtio saa pyyhkeitä tuen vähyydestä.

Monelle helsinkiläiselle designvuosi on jäänyt etäiseksi.

- Ehkä se olisi saanut näkyä kaupunkikuvassa vielä vahvemmin. Se on välillä jäänyt sellaiseksi päälle liimatun oloiseksi. Roskikseen on tullut uusi päällyste, mutta se itse roskis ei ole muuttunut, sanoo helsinkiläinen Lassi Järvelä.

Samoilla linjoilla on helsinkiläinen Liisa Isotalo.

- Ehkä se vielä enemmän olisi voinut näkyä. Hyvä ajatus, mutta en sitten tiedä, kuinka paljon se on tavoittanut tavallisia ihmisiä ja kaikkia meitä meikäläisiä. Olen ollut matkailijoiden kanssa tekemisissä, niin he ovat ainakin hurahtaneet ja ostaneet design-tuotteita.

Vanhakantainen organisaatio

Kun Helsinki haki designpääkaupunkivuotta, hakemuksessa painotettiin sitä, että design liittyy esineiden lisäksi myös elinympäristön suunnitteluun. Ohjelmaa kasattaessa eteen tuli kuitenkin designpääkaupunkivuoden organisaation jäykkyys, jonka myötä kansalaisten mukana oleminen on jäänyt vähäiseksi.

- Taustaorganisaatio on halunnut pitää kiinni siitä omasta brändistään aika vanhakantaisesti. Ehkä siellä on sellaista vanhakantaista designajattelua, sanoo Aalto-yliopiston professori Teemu Leinonen.

Leinosen mielestä designvuoteen olisi voinut liittää vahvemmin mukaan Helsingin vireän kaupunkikulttuurin. Ravintolapäivän ja Siivouspäivän kaltaiset tapahtumat kun olisivat olleet jo valmiiksi olemassa.

- Vaihtoehtoinen malli olisi voinut olla esimerkiksi se, että annetaan helsinkiläisten järjestää tilaisuuksia ja sitten tämä designpääkaupunkivuosi onkin ikään kuin sponsori. Se olisi voinut antaa muutaman tonnin rahaa jutun järjestämiseen ja logon sen päälle.

Pienet piirit pyörivät

Designasiantuntijan mielestä muotoilupääkaupunkivuoden järjestäjät ovat keskittyneet liikaa muotoiluväen sisäpiirin tapaamisten järjestämiseen.

- Olen kovasti etsinyt designvuotta joka kulman takaa, mutta en ole nähnyt siitä merkkejä. Sen sijaan kutsukortteja erilaisiin sisäpiirin tapaamisiin tulee aika runsaasti ja ehkä samat muotoiluväen hmiset ovat tämän vuoden aikana tavanneet toinen toisiaan tavallista enemmän, sanoo designtoimittaja Kaj Kalin.

Tässä on myyty brändiä, joka on keisarin uudet vaatteet.

Kaj Kalin

Myös yritysten kanssa tehty yhteistyö on Kalinin mukaan ollut silmiinpistävää.

- Tässä koko vuodessa on ollut kyseessä lähinnä logomerkkien myynnistä. Esimerkiksi tuotteiden hintalapuissa saa olla tämä tunnus. Tässä on myyty brändiä, joka on kyllä keisarin uudet vaatteet.

Kalinin mielestä myös designin määritelmä on jätetty liian epämääräiseksi.

- Kun tämä juhlavuosi alkoi, niin WDC ei aikonut edes määritellä, mitä design on. Eli jo heti alusta alkaen se jätettiin avoimeksi ja nyt olemme nähneet, että tämä on ontto promootiosana, joka on hyödyttänyt jollakin tavalla Helsinkiä turistikaupunkina.

Helsingin designpääkaupunkivuoden järjestäjien mukaan tarkoituksena on ollut laaja-alaisuus ja tuoda esiin perinteisen designin lisäksi esimerkiksi kaupunkisuunnittelua.

- Uskon, että loppuvuotta kohden kun pystymme summaamaan esimerkiksi sen, mitä näissä kehityshankkeissa on saatu aikaan ja minkälaisia jatkosuunnitelmia siellä on niin se punainen lanka alkaa muillekin kuin meille itselle hahmottua, sanoo Helsinki WDC:n ohjelmajohtaja Kaarina Gould.

Mutta mikä se punainen lanka sitten on?

- Tehdään yhdessä parempi kaupunki, Gould vastaa.

Valtion tuki designille ontuu

Designpiirit antavat vuodesta pyyhkeitä myös valtiolle. Siltä olisi toivottu vahvempaa tukea designalalle, kun kyseessä on ainutlaatuinen tilaisuus. Tekstiilitaileilija ja taiteen akateemikko Vuokko Nurmesniemi on pahoillaan siitä, että Design Centerin tiedottamiseen tarkoitettuja määrärahoja leikattiin jo ennen designpääkaupunkivuotta.

Suomen olisi pitänyt ottaa mallia Italiasta.

Vuokko Nurmesniemi

- Minun mielestäni tämä tilaisuus olisi pitänyt käyttää voimallisemmin hyväksi. Mukana olisi voinut olla opetusministeriö tai kulttuuriministeriö. Myöskin teollisuusministeriö, sillä tämähän on teollisuutta suurimmaksi osaksi kuten Iittala, Marimekko, Arabia ja Fiskars.

Nurmesniemen mielestä täällä voitaisiin ottaa esimerkkiä Italiasta.

- Kyllä kaikki valtiot tukevat vientiä ja designia sekä suunnittelua yleensä. Se kuuluu jokaisen valtion sivistykseen ja tähän päivään. Esimerkiksi Italian valtio on ostanut New Yorkista suuria taloja muotihuoneille.

Medianäkyvyys ulkomailla valopilkkuna

Mutta on Helsingin designpääkaupunkivuosi tuonut jotain hyvääkin. Kesän puoleen väliin mennessä ulkomaisissa medioissa oli julkaistu Helsingistä ja suomalaisesta muotoilusta yli kuusi tuhatta artikkelia.

- Kyllä tuo mediahuomio on todellä yllättänyt meidät ja se on suurempaa kuin mitä yhdelläkään suuremmalla kansainvälisellä hankkeella on Suomella ollut, sanoo Helsinki WDC:n ohjelmajohtaja Kaarina Gould.

Laaja medianäkyvyys on lisännyt ulkomaisten matkailijoiden määrää Helsingissä ja koko pääkaupunkiseudulla.

- Jo viime vuonna oli ennätysmäärä matkailijoita ja lisäystä oli kuusi prosenttia. Täksi vuodeksi on ennustettu yli viiden prosentin kasvua koko pääkaupunkiseudulle. Tämä varmasti johtuu osittain siitä, että Helsinki nähdään äärimmäisen kiinnostavana design-, arkkitehtuuri- ja matkailukohteena, Gould sanoo.