Lääkäri: Breivikiä ei voida muuttaa vasten hänen tahtoaan

Ylilääkäri ja tutkimusprofessori Hannu Lauerman mukaan voidaan lähes varmuudella sanoa, että Norjan joukkosurman tyyppiseen tekoon kykenee vain henkilö, jolla on erittäin voimakkaat psykopaattiset piirteet.

Ulkomaat
Hannu Lauerma
Hannu LauermaMikko Stig / Lehtikuva

Ylilääkäri ja tutkimusprofessori Hannu Lauerman mukaan vankeuteen tuomitun joukkosurmaaja Anders Behring Breivikin kaltaista henkilöä ei voida muuttaa vasten hänen tahtoaan.

- Todennäköisesti hoito vankilassa on varsin matalalla profiililla tapahtuvaa, sillä jos tällä tavalla itsekeskeinen ja tunnekylmä luonnehäiriöinen henkilö ei itse halua muuttua, ei kukaan häntä pysty muuttamaan.

Psykiatrisen vankisairaalan vastaavana ylilääkärinä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorina toimiva Lauerma uskoo, että vankilassa pyritään luomaan olosuhteet, joissa Breivikillä on mahdollista hitaan kehityksen kautta muuttua.

- Mitään takeita kyseisestä lopputuloksesta ei ole, eikä tällaista ihmistä voida auttaa, jos hän itse ei näe toimintansa oireluonnetta.

Lauerman mukaan Breivikin halua muutokseen on mahdotonta arvioida varmuudella.

- On kuitenkin kaikkein todennäköisintä, että hän takertuu ajatukseen, että hänen tekonsa oli ainakin jossain mielessä hyvä.

"Todennäköisin päätös"

Oslon käräjäoikeus tuomitsi Breivikin 21 vuodeksi vankeuteen ja katsoi hänen olleen täydessä ymmärryksessä surmatyöt tehdessään. Lauerman mukaan päätös oli kaikkein todennäköisin.

- On erittäin harvinaista, että skitsofreniaa sairastava henkilö tekee suunnitellun massamurhan. Psykoottisesti sairaiden tekemät henkirikokset ovat lähes aina yksinomaan asuinkumppaneihin tai lähiomaisiin kohdistuvia yllättäviä ja hallusitonaarisessa kauhutilassa tehtyjä tekoja.

Hän huomauttaa, että Breivik sen sijaan toimi hyvin ponnekkaasti ja määrätietoisesti.

Lauerman mukaan voidaan jokseenkin varmuudella sanoa, että Norjan joukkosurman kaltaisiin tekoihin kykenee vain henkilö, jolla on erittäin voimakkaat psykopaattiset piirteet. Se tarkoittaa, että tekijä on poikkeuksellisen itsekeskeinen, suureellinen ja tunnekylmä eikä piittaa muiden kärsimyksistä.

- Kysymyksessä on hyvin vakava luonnehäiriö. Se ei kuitenkaan ole mielisairaus, johon liittyisi syyntakeettomuus.

Lauerma sanoo, että Breivikin kaltainen henkilö kykenee tekemään valintoja.

- Hän tekee päätöksiä, hän ajattelee asioita ja tekee tietyn valinnan. Syyntakeeton olisi toiminut vaihtoehdottomasti harhojen vallassa.

Kaksi erilaista loppupäätelmää

Breivikille tehtiin kaksi psykiatrista tutkimusta, joiden loppupäätelmät ovat erilaiset. Ensimmäisen mielentilatutkimuksen mukaan Breivik olisi sairastanut paranoidia skitsofreniaa ja toisen mukaan hän oli surmatöitä tehdessään täydessä ymmärryksessä.

- Kaksi erilaista loppupäätelmää psykiatrisista tutkimuksista on erittäin poikkeuksellista ja hämmästyttävää. Skitsofrenia on yleensä niin selväpiirteinen sairaus. Asiantuntijoiden keskinäiset diagnoosit osuvat lähes sataprosenttisesti yhteen, Lauerma sanoo.

Lauerman mielestä on suorastaan kummallista, että ensimmäisessä mielentilatutkimuksessa päädyttiin skitsofreniadiagnoosiin.

- On mahdollista, että tässä tutkimuksessa on ollut erityisen hankalia tai harhaanjohtavia piirteitä.