Koulutetut vanhemmat saavat lapsensa erikoisluokille

Painotetun opetuksen yleistyminen on herättänyt huolen tasa-arvoisen kouluvalinnan kohtalosta. Näkemyserot erikoisluokkien tulevaisuudesta jakavat myös opettajakuntaa.

Kotimaa

Vanhemmat haluavat lapsensa yhä useammin painotetun opetuksen luokille. Painotetulla opetuksella viitataan esimerkiksi musiikkiin tai kieliin keskittyviin erikoisluokkiin. Yhä värikkäämmät kouluvaihtoehdot vaativat kuitenkin vanhemmilta heittäytymistä syvälle suomalaiseen koulujärjestelmään.

Osa opettajista pelkää, että tiettyä oppiainetta painottavat luokat johtavat tasa-arvoisen peruskoulutuksen murentumiseen. Koulutusjohtaja Heljä Misukka Opetusalan ammattijärjestöstä (OAJ) kertoo, että kysymys erikoisluokista jakaa opettajakunnan kahtia.

- Nyt kun peruskoulu täyttää 40 vuotta, teimme kyselyn opettajille. Opettajakunta jakautuu tässä kysymyksessä aika selvästi kahtia. Toiset pitävät erittäin hyvänä asiana sitä, että koulut voivat erikoistua. Toisten mielestä painotettu opetus on juuri se merkittävä tekijä, joka aiheuttaa eriarvoisuutta.

Vanhempien valveutuneisuus ratkaisevaa

Kouluvalinnan vapautuminen alkoi toden teolla 1990-luvun lopussa. Tämän jälkeen uusia luokkia alkoi ilmestyä etenkin kasvukeskuksiin. Kouluvalinnasta muotoutui alusta lähtien etenkin ilmiö.

Tutkijatohtori Piia Seppänen Turun yliopistosta on tarkastellut turkulaisten seitsemäsluokkalaisten perhetaustoja ja sijoittumista painotetun opetuksen luokille. Seppäsen mukaan kouluvalinnan yleistyminen on muokannut koulujärjestelmää suuresti.

- Erikoisluokkien olemassaolo asettaa yleisluokalla opiskelevat erilaiseen arvoon joidenkin mielestä. Vanhemmat miettivät, onko oma lapsi jotenkin erityisen huono, kun hän on yleisluokalla, Seppänen sanoo.

Turussa neljä kymmenestä uudesta seiskaluokkalaisesta aloitti vuonna 2010 jollakin painotetun opetuksen luokalla. Selkein yhteinen tekijä luokille päätyneiden taustalla oli äidin korkeakoulutus ja tavallista korkeampi asema työelämässä. Myös varakkaiden isien lapset päätyivät erikoisluokille muita useammin.

Vanhemmat miettivät, onko oma lapsi jotenkin erityisen huono, kun hän on yleisluokalla.

Piia Seppänen, kasvatustieteiden tohtori

Pääkaupunkiseudun yläkoulujen välisiä eroja on pidetty tutkijoiden keskuudessa niin ikään huolestuttavina.

Yksi merkittävimmistä syistä koululaisten jakautumiseen on vanhempien vaihteleva halu viedä lapsiaan erikoisluokkien pääsykokeisiin. Turussa joka toinen korkeakoulutettu äiti vei lapsensa soveltuvuuskokeeseen ennen yläkoulun alkua.

Painotettu opetus motivoi

Parhaimmillaan painotettu opetus kuitenkin nostaa oppilaan motivaatiota muissakin aineissa. Suutarilan ala-asteen koulun opettajan Ismo Rajaniemen mukaan musiikki valaa monen oppilaan motivaatiopohjan koko koulunkäynnille.

- Suurin juttu on se, kun innostutaan johonkin, into säteilee myös muihin oppiaineisiin. Musiikin kautta löytyy kosketuspintaa, ei pelkästään omaan porukkaan vaan myös kuulijoihin.

Suutarilan ala-asteen koulussa musiikin toivotaan opettavan myös joustavuutta tavallista aiemmin. Yhteisiin konsertteihin harjoittelu eroaa usein perinteisestä koulutyöstä, mutta opettaa vastuunottoa jo aikaisessa vaiheessa koulutietä.

Suomen ensimmäiset painotetun opetuksen luokat keskittyivät 1960-luvun puolivälistä lähtien juuri musiikkiin.