1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

"Armstrong oli kuin valkoinen haamu"

Kuulentoa selostaneet Ylen entiset toimittajat muistelevat dramaattisia hetkiä Apollo 11:n lennolla. Maahan palattuaan Neil Armstrong pysyi taustavaikuttajana, joka suhtautui myöhemmin kriittisesti myös Nasaan.

Neil Armstrong ja Edwin "Buzz" Aldrin Kuussa heinäkuussa 1969.
Lauantaina kuollut Neil Armstrong jäi historiaan Apollo 11 -kuulennon komentajana ja ensimmäisenä ihmisenä Kuussa. Video: Reuters-TV

Kuulentoa Houstonin avaruuskeskuksessa vuonna 1969 selostanut toimittaja Pasi Rutanen kuvailee laskeutumishetkeä epätodelliseksi.

- Tuntui aivan käsittämättömältä, että siellä oli tällainen valkoinen haamu, jolla oli maljamainen kypärä päässä. Miten hän alkaa liikkua siellä, painuuko hän tuhkaan vai pysyykö hän siinä. Ja mitä hänen mielessään liikkuu, Rutanen muistelee.

Kuulento sitoutui tiukasti 1960-luvun poliittiseen ilmapiiriin ja kylmään sotaan.

- Koko kuuvuosikymmen Yhdysvalloissa oli kansallisten shokkien vuosikymmen. Rotumellakat, poliittiset murhat, nuorisokapinat. Ja sitten tämä ihmeellinen avaruuskävely. Monet miettivät, että ehkä tämä yhdistää ihmiskuntaa ja sodista ja riidoista päästään eroon. Sepä ei sitten onnistunutkaan.

Tuntui aivan käsittämättömältä, että siellä oli tällainen valkoinen haamu, jolla oli maljamainen kypärä päässä.

Pasi Rutanen

Yleisradion Washingtonin-kirjeenvaihtajana työskennellyt Rutanen seurasi kuulennon valmistelua ja sen toteutumista viikkojen ajan. Avaruusodysseia herätti toimittajassa myös filosofisia pohdintoja.

- Alettiin miettiä sitä, että mikä merkitys tällä kaikella on, mihin tässä  pyritään. Pystymmekö me koskaan löytämään sellaista ulottuvuutta, että ihminen pääsisi kauemmaksi tältä kotiplaneetalta. Eli ulos kehdosta, kuten filosofit totesivat kuulentojen yhteydessä.

"Laskeutuminen oli suurin sankariteko"

Neil Armstrongin suurin sankariteko ei ollut kuukävely vaan laskeutuminen Kuuhun, muistelee lentoa selostanut Ylen entinen toimittaja Juhani Westman.

- Kuukävely oli enemmän julkisuustempaus, että nyt täällä ollaan.

Laskeutuminen oli erittäin täpärällä. Aikaa oli jäljellä alle 30 sekuntia, kun alus otti Kuuhun kiinni.

- Siinä meni minuutti, meni toinen, meni 12. minuutti. Tiesimme että ajo loppuu 13 minuutissa. Näytti että alus olisi laskeutumassa louhikkoon, mutta Armstrong otti rauhallisesti aluksen komentoonsa ja ohjasi sen käsiohjauksella hyvään paikkaan, Westman kuvailee jännittävintä hetkeä.

Tämän jälkeen tuli kuuluisa ilmoitus: hiljaisuuden meri, kotka on laskeutunut.

Sankari vasten tahtoaan

Näytti, että alus olisi laskeutumassa louhikkoon, mutta Armstrong otti rauhallisesti aluksen komentoonsa ja ohjasi sen käsiohjauksella hyvään paikkaan.

Juhani Westman

Neil Armstrong pysyi kuulennon jälkeen hiljaisena taustavaikuttajana, mutta suhtautui kriittisesti Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto Nasaan.

- Ikävä kyllä hänen neuvojaan ei aina noudatettu. Hänen mielestään ei olisi esimerkiksi pitänyt lopettaa Apollo-ohjelmaa kesken eikä hän ollut varma siitä, että sukkulaohjelma oli maailman paras ratkaisu, Westman kertoo.

Avaruustutkimuksesta kirjoja kirjoittanut Westman kuvailee Armstrongia pidättyväiseksi henkilöksi, joka ei nauttinut sankarimaineestaan.

- Varsinkin ne viimeiset minuutit. Armstrong oli sangen hiljaa eikä sanonut yhtään mitään ennen kuin olivat kuussa. Hän oli varmasti oikea henkilö suorittamaan ensimmäisen vaikean laskeutumisen kuuhun, Westman toteaa.

Myös Pasi Rutanen muistaa Armstrongin vaatimattomuuden. 

- Hän oli sitten ehkä kuitenkin se todellinen sankari myös miehenä ja ihmisenä verrattuna moniin muihin.