Naapuruusviha on myytti

Suomalaiset tulevat hyvin toimeen naapuriensa kanssa, selviää Itä-Suomen yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Riidat päätyvät harvoin käräjille asti. Joka neljännellä on kuitenkin naapurustossa joku, jonka kanssa on vaikea tulla toimeen.

Kotimaa
Ilmoitus tupaantuliaisista kerrostalon ilmoitustaululla.
Ilmoitus tupaantuliaisista kerrostalon ilmoitustaululla.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Äänekäs juhlinta, tupakointi parvekkeilla ja töykeä käytös. Kun kysytään, mitkä asiat suomalaisissa naapurustossa hiertävät, vastaukset eivät yllätä.

Suomalaiseen luonteenpiirteeseen usein liitetty naapuruusviha näyttää kuitenkin olevan pelkkää ennakkoluuloa.

- Yleiskuva suomalaisesta naapuruudesta näyttäytyy positiivisena. Kovin riitaisat naapurit ovat harvinainen ilmiö, tutkija Jukka Hirvonen Aalto-yliopistosta toteaa.

Itä-Suomen yliopistossa tehtyyn tutkimukseen vastanneista neljä viidestä kertoi luottavansa naapuriin, ja selvästi suurin osa katsoi, että naapureiden kanssa on helppo asioida. Juuri kukaan ei ollut havainnut suuria kiistoja taloyhtiössään tai lähinaapurustossa.

Ennen käräjiä voi koettaa sovittelua

Joka neljännellä suomalaisella on kuitenkin ainakin yksi naapuri, jonka kanssa on hankala tulla toimeen. Vakavia, elämää huomattavasti haittaavia riitoja on ollut muutamalla prosentilla. Puolet tutkimukseen vastanneista sanoi, ettei naapurustossa ole kiistoja lainkaan.

Kerrostaloissa melu ja tupakansavu aiheuttavat eniten kränää. Omakotitaloissa häiritsee turha päristely mopolla ja kotieläinten käytös.

Yleensä ongelmat hoidetaan puhumalla joko niiden aiheuttajan kanssa, muiden naapureiden kesken tai taloyhtiön kautta. Yksi mahdollisuus on sovittelu - siellä ratkeaa melkein 90 prosenttia tapauksista.

- Olen sovitellut esimerkiksi juttua, jossa sovittiin naapurin koiran haukkumiselle sopiva määrä. Kun haukkuminen ylitti tietyn määrän, niin naapuri otti koiran sisälle. Se oli erittäin hyvä sopimus, kertoo puheenjohtaja Timo Pehrman Suomen Sovittelufoorumista.

Kovin riitaisat naapurit ovat harvinainen ilmiö.

tutkija Jukka Hirvonen

Viranomaisia tarvitaan alle kymmenessä prosentissa naapurisodista. Tutkimukseen osallistuneista muutama prosentti oli ottanut yhteyttä poliisiin - yhtä moni oli etsinyt ratkaisua koputtamalla seinään tai patteriin.

Tutkimukseen vastanneista pari prosenttia oli muuttanut pois hankalien naapureiden takia. Tiedossa on myös parikymmentä vuotta kestäneitä ja korkeimpaan oikeuteen asti vietyjä aitariitoja.

Miten naapurisopu säilyy?

Yle Uutisten verkkosivuilla käydyssä keskustelussa pohditaan, miten sopu säilyy naapureiden välillä. Nimimerkki "Tällä hetkellä rauha" huomauttaa, että asukkaiden edustajalla on suuri rooli.

- Kun esitetyt korjattavat kohdat eivät välity isännöitsijän tai puheenjohtajan kautta, tilanne johtaa klikkiytymiseen ja hankalaksi naapuriksi leimautumiseen.

Nimimerkki anttir- taas suosittelee oma-aloitteisuutta.

- En ottanut riskiä siitä, ettei naapureiden kanssa tulisikaan toimeen. Kävin muuton yhteydessä viemässä kuivakakut kaikille. Sen jälkeen meistä onkin tullut parhaita ystäviä.