Liika on liikaa - kuntoilussakin

Liikuntakeskuksen asiakkaan liialliseen liikkumiseen puuttuminen on henkilökunnalle haastavaa. Asiaa yritetään mahdollisuuksien mukaan ratkaista puhumalla, mutta ääritapauksissa esimerkiksi vakavasti syömishäiriöinen asiakas saattaa saada salille porttikiellon.

terveys
Kuntosalissa liikutaan.
Yle

Liikuntakeskukset käyvät kovaa kisaa asiakkaiden houkuttelemiseksi. Henkilökunnan tehtävä ei aina ole helppo, kun samaan aikaan pitäisi sekä pitää asiakas tyytyväisenä että puuttua esimerkiksi hänen vakavaan syömishäiriöönsä tai selkeään ylikuntoiluun.

Tamperelaisella Fressi Sykkeellä työskentelevä liikunnanohjaaja ja personal trainer Sanna Harolin myöntää, että asiakkaan terveydentilan puheeksi ottaminen on todella haastavaa.

- Huomaamme ongelmatapauksia itse, ja myös terveydenhuoltoalalla työskentelevät toiset asiakkaat saattavat huomauttaa kanssakuntoilijansa voinnista. Meillä on velvollisuus puuttua asiaan jos huomaamme, että homma karkaa käsistä. Tilanne on kuitenkin aina yksilöllinen ja hankala.

Moni syömishäiriöisen kuntoilijan huomanneista passittaisi tämän suoraan kotiin huilaamaan. Harolinin mukaan liikuntakeskusten henkilökunta koittaa kuitenkin ratkoa ongelmaa aina ensin juttelemalla.

- Koitamme puhumalla selvittää, missä mennään. Jos henkilö on jo hoidossa, voimme hänen luvallaan olla yhteydessä hoitavaan lääkäriin. Ehdottomasti viimeinen mahdollisuus on antaa asiakkaalle porttikielto.

Meillä on velvollisuus puuttua asiaan jos huomaamme, että homma karkaa käsistä.

Liikunnanohjaaja Sanna Harolin

Ylikunto iskee aloittelijaan

Vaikka useimpien suomalaisten ongelma on kuntoilumotivaation löytäminen, on olemassa myös heitä, joiden terveys on vaarassa liiallisuuksiin menneen urheiluinnostuksen vuoksi. Himokuntoilijat sijoittuvat riskiryhmämittarilla vasta kakkoseksi, sillä todellisessa ylikuntovaarassa ovat ylitunnolliset aloittelijat.

- Ylikunto iskee tavallisesti silloin kun harjoittelun määrää lisätään liian nopeasti. Aloittelija saattaa käydä salilla viisi kertaa viikossa, mikä on kyllä liikaa siinä vaiheessa. Yleensä kyse on kuitenkin hetkellisestä ongelmasta, sillä harva liikkuu liian pitkään liian paljon, Sanna Harolin sanoo.

Ylikuntotilan tunnistaa kehon ääri-ilmiöistä.

- Joko ihminen haluaisi nukkua koko ajan tai sitten vaivaa unettomuus. Ruokahalu ja jano vaihtelevat samaan tapaan; joko maistuisi koko ajan tai ei ollenkaan. Lisäksi esiintyy masentuneisuutta ja esimerkiksi flunssaa. On tyypillistä, että ihminen aloittaa kuntoilun kovalla volyymilla, ja parin viikon päästä harjoittelu katkeaa flunssan vuoksi.

Sanna Harolinin mukaan on mahdotonta sanoa pitävästi, mikä on liikaa. Tärkeintä on kuitenkin lähteä järkevästi liikkeelle.

Liikkua voi paljonkin, jos vastapainoksi muistaa levätä ja syödä järkevästi.

Liikunnanohjaaja Sanna Harolin

- Liikkua voi paljonkin, jos vastapainoksi muistaa levätä ja syödä järkevästi. Aloittelijan kannattaa lähteä liikkeelle kuntoilemalla vaikka joka toinen päivä ja lepäämällä joka toinen. Keho tottuu liikuntaan muutamassa kuukaudessa niin, että harjoittelua voi lisätä runsaastikin.

Henkinenkin rasitus voi viedä ylikuntoon

Paljon liikuntaa harrastavan pitäisi muistaa ajatella myös muuta elämäntilannetta. Sanna Harolin painottaa, että vaikka urheileminen usein laukaiseekin stressiä, saattaa liika liikkuminen vain pahentaa valmiiksi väsynyttä oloa.

- Jos esimerkiksi työ on kovin stressaavaa, saattaa sen aiheuttama henkinen rasitus olla yhtä kovaa kuin mikä tahansa fyysinenkin. Jos kovaan stressiin lisätään vaikka ihan normaaliakin rasitusta, keho saattaa mennä ylikuntotilaan kovan kokonaisrasituksen vuoksi. Oikein väsyneenä kannattaa jäädä kotiin tai tulla vain kevyelle tunnille. Tehoa voi lisätä sitten kun energiaa on enemmän.