Horoskoopit kutittelevat ihmisen alitajuntaa

Noin joka kuudes suomalainen uskoo horoskooppeihin, ja moni heistäkin, jotka eivät usko, lukaisee omansa iltapäivälehdestä joka päivä. Mikä horoskoopeissa yhä koukuttaa?

ilmiöt
Horoskooppimerkit ja silmä
Rex Features/ LK

Viron radiokanavilla aamu alkaa niin kuin Suomessakin: luetaan uutiset, sää ja liikennetiedotuksia, siteerataan tuoreita sanomalehtiä. Mutta sitten suomalaisen korvat höristyvät: juontaja lukee yhtä vakavana päivän ennustuksen kullekin horoskooppimerkille. Eikä niin tee vain jokin pieni paikallinen asema, vaan myös kuunnelluimmat kaupalliset kanavat Raadio Sky Plus ja Raadio Elmar.

Ehkä virolaisten kiinnostus kaikenlaiseen ennustamiseen on perintöä neuvostoajoilta, jolloin he herkistyivät niin arkisille kuin muillekin ennusmerkeille, kun tieto ei muutoin kulkenut. Mutta turha on Suomessakaan virnistellä päivittäiselle horoskooppiannokselle, sillä sellainen löytyy laajalevikkisenä täälläkin, molemmista iltapäivälehdistä. Kuka uskoo, kuka ei – ainakin lupaus on mojova: ”Katso, mitä päivä tuo tullessaan sinulle ja kumppanillesi!”

Horoskooppien kautta peilataan omia toiveita elämästä.

Me Naisten päätoimittaja Johanna Lahti

Tätä juttuani miettiessäni tein epätieteellisen testin kysymällä kymmeniltä ihmisiltä heidän horoskooppimerkkiään. He olivat eri-ikäisiä aikuisia, naisia ja miehiä. Kaikki tiesivät merkkinsä epäröimättä, kukaan ei ollut unohtanut jo lapsuudessaan kuulemaansa, niin kuin täysin vähäpätöiset asiat unohdetaan. Noin kolmannes muisti myös, millainen heidän luonteensa heidän tähtimerkkinsä määritelmän mukaan on.

Harva kuitenkin sanoi lukevansa horoskooppinsa säännöllisesti, vaikka se iltapäivälehtien lisäksi onkin tarjolla useissa aikakauslehdissä. Kukaan ei myöntänyt uskovansa, että horoskoopeissa olisi perää, vaan lukemista perusteltiin viihteenä.

Toiveiden peili?

– Noin 15–18 prosenttia suomalaisista uskoo horoskooppeihin. Siitä, millaiset ihmiset niitä lukevat, ei liene tarkempaa tietoa, kertoo psykologian tohtori Marjaana Lindeman Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitokselta.

Aika yleisiä horoskoopit todella ovat Suomessakin, Lindeman sanoo. Ehkä lehtien toimittajat ajattelevat niiden kiinnostavan ihmisiä, vaikka ei ole syytä olettaa, että horoskoopit tai ylipäätään usko yliluonnolliseen täyttäisivät jotakin tarvetta. Tarpeita on psykologiassa tutkittu paljon, mutta sellaista puutetilaa, jonka tyydyttäminen edellyttää uskoa yliluonnolliseen, ei ole koskaan havaittu, hän kertoo.

Viikoittain horoskoopin julkaisee muuan muassa Me Naiset -lehti. Päätoimittaja Johanna Lahden mukaan osalla lukijoista on vahva usko horoskooppeihin, toisille ne ovat leikkimielistä viihdettä.

– Me Naisissa horoskoopit ovat pieni mutta tärkeä osa rentouttavaa lukukokemusta, ja varmasti seuraisi palautevyöry, jos ne lehdestä unohtuisivat, saati poistettaisiin.

Me Naisten horoskoopeilla näyttää olevan aika vähän tekemistä kohtalonuskon kanssa. Pikemminkin ne patistavat ottamaan ohjaat omiin käsiin. Viime viikolla oinasta kehotettiin panemaan koti ja läheiset etusijalle, kaksosia neuvottiin välttämään häsläystä ja leijonalle suositeltiin lisää juhlia, ihmisiä ja hauskanpitoa.

– Olen huomannut, että horoskooppien kautta peilataan omia toiveita elämästä. Ne tarjoavat ihmisille välineitä keskustella tulevaisuudestaan itsensä ja ystäviensä kanssa, Lahti sanoo.

Merkit sekaisin

Ihminen on varmasti aina tuijotellut yötaivaalle, ja aina siellä lienee nähty myös muuta kuin pelkkiä valopisteitä. Tähdet ovat ihmisten silmissä piirtyneet kuvien ääriviivoiksi, eläimiksi tai ihmisiksi. Muinaisille kansoille taivaankappaleet olivat kalenteri, jonka perusteella he tiesivät muun muassa kylvää viljansa sielläkin, missä vuodenajat eivät ole yhtä selvät kuin nyky-Suomessa.

Astrologisten merkkien sisältö on ihmisten keksimää. Silti niitä tulkitaan ikään kuin ne olisivat merkkejä tulevasta.

Psykologi Marjaana Lindeman

Jotkut historioitsijat arvelevat, että nuo käytännön syyt synnyttivät myyttejä. Tähtikuviolle annetun tarinan ansiosta viljelijä muisti ryhtyä kylvämään myös seuraavan kerran, kun kuvio ilmestyi oikealle paikalle taivaankannella.

Myytti puolestaan teki tähtikuviosta muutakin kuin kuvan. Se sai luonteen, tahdon ja tavoitteita. Niistä puolestaan ei ole enää pitkä matka siihen, että kuvion saattaa kuvitella lähettävän viestejä Maan asukkaille. Samanlainen kehäpäätelmä pätee planeettoihin. Niissä kuviteltiin elävän jumalia, jotka antoivat niille nimensä – ja sitä myöten myös ominaisuutensa.

– Astrologiassa oletetaan yhä, että sodan jumalan mukaan nimetty Mars-planeetta vaikuttaa ihmisten energiaan, toimintatarmoon ja aggressiivisuuteen, Marjaana Lindeman vahvistaa.

Hänen mukaansa astrologiassa ja horoskoopeissa menevät merkit sekaisin. Tummat pilvet ovat merkki tulevasta sateesta ja savu yleensä tulesta, mutta monet merkit eivät mitenkään liity tosiasioihin, vaan perustuvat ihmisten välisiin sopimuksiin. Kielikin on tällainen symbolijärjestelmä: kirjainjono "sade" on sateen symboli, mutta ei sen konkreettinen merkki, Lindeman täsmentää.

– Astrologiset merkit ovat symboleja. Niiden sisältö on ihmisten keksimää. Silti niitä tulkitaan ikään kuin ne olisivat merkkejä tulevasta.

Koulutus ei välttämättä vähennä kohtalonuskoa

Vaikka tähtimerkit siis voivat vaikuttaa tulevaisuuteen yhtä vähän kuin ”sade”-sanan kirjoittaminen paperille vaikuttaa tulevaan säätilaan, ihmisen aivot on rakennettu tulkitsemaan toisin.

– Ihmisaivojen arkkitehtuuri on sellainen, että opimme automaattisesti ja helposti eloonjäämisen kannalta oleellisia asioita, esimerkiksi luonnossa esiintyviä merkkejä. Taikauskoisuus ja usko yliluonnolliseen perustuvat siihen, että me ylireagoimme näihin asioihin. Näemme viestejä ja merkkejä siellä, missä niitä ei ole.

Horoskooppeihin uskominen ei myöskään ole osoitus oppimattomuudesta, psykologi Marjaana Lindeman kertoo.

– Taikauskoiset ajatukset kumpuavat tiedostamattomasta eli intuitiivisesta tiedonkäsittelyjärjestelmästä. Koulutus kohdistuu lähinnä tietoiseen järjestelmään. Siksi meillä voi olla kaksi rinnakkaista käsitystä samasta ilmiöstä. Ihminen voi esimerkiksi ymmärtää, että kuolema on peruuttamaton, ja silti uskoa kuolemanjälkeiseen elämään. Mitä enemmän luottaa intuitioon, sitä helpompi on uskoa horoskooppeihin.