Sienivuodet eivät ole veljeksiä

Nykysienestäjä voi tunnistaa eri lajit älypuhelimella. Tämänkesäinen sato on jäänyt vielä monin paikoin vaatimattomaksi, mutta joko nyt on sienten aika?

Kotimaa
Tatti.
Olga Saatola / Yle

- Nyt on hyvä kanttarellivuosi, mutta muita lajeja ei metsässä suuria määriä näy, kertoo useita sienikirjoja kirjoittanut ja enimmäkseen Pirkanmaan metsiä koluava kasvitieteen tohtori Marja Härkönen.

Härkösen mukaan sienille on tyypillistä, että joinakin vuosina vain tietyt lajit menestyvät. Viiime vuonna oli paljon suppilovahveroita.

- Suppilovahveroon oppi moni, joka ei ollut sitä aikaisemmin kerännyt. Sitä edellisenä vuonna metsät olivat täynnä kantoja, jotka aivan pursuivat mesisieniä. Kahta samanlaista sienisyksyä ei ole, Härkönen sanoo.

Sato on arpapeliä

Merja Härkösen mukaan hyvin moni asia vaikuttaa sienisatoon, ja asiaa on yritetty tutkiakin.

- Se tiedetään, että vettä pitää olla, ja sitähän on tänä kesänä riittänyt. Monissa paikoissa on siksi toiveikkaana odotettu hyvää sienivuotta - mutta ei. Ainakaan vielä sienivuosi ei ole hyvä, mutta voihan tilanne vielä muuttuakin.

Ehkäpä sienikausi on nyt alkamassa, vaikka suuria ruokasienisaaliita ei ole vielä.

Marja Härkönen

Satoon vaikuttavat edellisen vuoden sato, talven sääolot ja myös puiden hyvinvointi.

- Suurin osa meidän ruokasienistämme on puiden juurisieniä, sienet kasvavat puiden kanssa yhdessä.

Sienten määrässä on isoja paikallisvaihteluita. Härkönen kertoo juuri havainneensa Ylöjärven Soppeenharjulla melkoisen sienilajien kirjon.

- Siellä oli aika lailla karvarouskuja, kangasrouskuja, erilaisia tatteja, ja oikein komeita isohaperoita. Ehkäpä sienikausi on nyt alkamassa, vaikka suuria ruokasienisaaliita ei ole vielä.

Limasienikirja myytiin heti loppuun

Härkönen kerää itse ruokasieniä hyvin laaja-alaisesti, vaikka ei tunnustaudukaan keittiö-ihmiseksi.

- Oma suosikkini ovat limasienet, jotka eivät edes ole sieniä.

Härkönen on kirjoittanut limasienistä kirjankin, joka julkaistiin viime vuoden keväällä. Kirja myytiin heti loppuun.

- Nyt on tekeillä toinen painos, ja yleisö on toivonut siihen esimerkiksi mikroskopiaa enemmän. Olen juuri piirtänyt silmät sikkurassa mikroskooppinäkymiä, joissa näkyy limasienen itiöitä. Koska limasienet ovat niin pieniä, ulkoiset tuntomerkit ovat aika vähäisiä.

Älypuhelin korvaa sienikirjan

Perinteisten sienikirjojen rinnalle on tullut kevyempi vaihtoehto metsään kannettavaksi. Tampereen kaupungin ympäristösuunnittelija Lasse Kosonen on tehnyt sienioppaan, jonka voi ladata älypuhelimeen.

Kannattaa pitää mukana erillinen rasia mielenkiintoisen näköisiä sieniä varten.

Marja Härkönen

- Ei tarvitse kuin kaivaa puhelin taskusta ja vertailla, mitä on löytänyt. Mutta mikään ei korvaa sitä, että sienessä on mukana joku, joka osaa neuvoa miten sieni poimitaan, miten se tunnistetaan, miltä se tuntuu kädessä ja haisee, Härkönen kertoo.

Sienissä on Härkösen mukaan aika vähän silminnähtäviä tuntomerkkejä, vaikka tuntomerkkejä onkin kaikkiaan paljon. Kasvitieteen tohtorilla on vinkki, joka toimii niin aloittelijoilla kuin kokeneillakin sienestäjillä.

- Ruoaksi voi poimia ne sienet, jotka varmasti tunnistaa. Kannattaa pitää mukana erillinen rasia mielenkiintoisen näköisiä sieniä varten. Ne voi kotona pöydän ääressä kohta kohdalta tunnistaa. Ja jos laji ei vieläkään selviä, niin voi pyytää apua asiantuntijalta.

Esimerkiksi useat sieniseurat järjestävät tilaisuuksia, joihin yleisö voi tuoda omia sieniään tunnistettavaksi.