Erityistarpeisten lasten adoptiohakemuksista pulaa

Monet haluavat adoptoida ulkomailta terveen, alle 1-vuotiaan lapsen. Lähes kaikki ulkomailta Suomeen adoptoitavista lapsista ovat kuitenkin erityistarpeisia.

Kuva: Alpertti Rieskjärvi / Yle

Pieksämäkeläinen Merja Hellberg adoptoi miehensä kanssa Kiinasta erityistarpeisten lasten ohjelman kautta 3-vuotiaan pojan.

- Ihmiset menevät aluksi takajaloilleen kun kuulevat, että meillä on erityistarpeinen lapsi. Usein kysytään, että kuinka vammainen se sitten on, Merja Hellberg kertoo.

Hellbergin adoptiolapsella oli syntyessään kitalaki-huulihalkio, joka leikattiin jo lapsen kotimaassa.

Usein kysysytään, että kuinka vammainen se sitten on.

Merja Hellberg

Leikkauksen jälkeen pojalla on ollut muutamia korvatulehduksia, mutta muuten arki sujuu normaalisti.

- Ne ovat hyvin pieniä vikoja siihen nähden, että poika on aivan ihana ja hänellä on kaikki hyvin.

Erityistarpeisuus voi olla kosmeettista

Pelastakaa lapset ry:n kansainvälisen adoption päällikön Irene Pärssinen-Hentulan mukaan adoptiolasten erityistarpeisuudella tarkoitetaan monia erilaisia psyykkiseen tai fyysiseen terveyteen liittyviä asioita. 

Vakavimmillaan erityistarpeisuus voi tarkoittaa esimerkiksi vaikeaa sydänsairautta, mutta joissain maissa erityistarpeiseksi lapseksi voidaan luokitella kosmeettisen piirteen, kuten ison luomen, perusteella.

- Liikuntarajoitteisuudessa tai raajaepämuodostumissa voi olla hyvinkin lieviä vaihtoehtoja, ja toisaalta se, minkä yksi perhe kokee lieväksi, voi joku toinen perhe kokea vaikeaksi, Irene Pärssinen-Hentula sanoo.

Odotusaikoja ei aina mitata vuosissa

Puheet pitkistä odotusajoista adoption yhteydessä eivät pidä Pärssinen-Hentulan mukaan aina paikkansa. Pelastakaa lapset ry:n kautta tänä vuonna adoptiolapsen saaneista valtaosa odotti lasta enimmillään kolme vuotta, ja osa odotti lasta alle vuoden verran. Irene Pärssinen-Hentulan mukaan se, kuinka korkeita vaatimuksia hakemuksessaan esittää, vaikuttaa adoptioprosessin kestoon.

- Meillä on aika paljon näitä melko lyhyitäkin prosesseja, ja tällöin on hyvin usein kyse siitä, että hakijat ovat tehneet hakemuksen, joka on erityistarpeille avoin.

Kansainvälisten adoptioiden määrä on lähes puolittunut Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana. Vuonna 2011 Suomeen saapui 163 lasta. Vuonna 2012 elokuun loppuun mennessä, kansainvälisiä adoptioita on tehty 104 kappaletta.

Terveet vauvat adoptoidaan kotimaahan

Pelastakaa lapset ry:ssä on tänä vuonna tehty sama määrä kansainvälisiä adoptioita kuin viime vuonna yhteensä. Pärssinen-Hentulan mukaan uusia adoptiohakijoita tarvitaan lisää.

- Me toivoisimme lisää hakijoita ja syy on se, että tällä hetkellä erityistarpeisia lapsia on enemmän kuin hakijoita.

Täysin terveen pienen lapsen adoptoiminen ulkomailta on nykyään lähes mahdotonta, sillä adoptioon annettavat vauvat löytävät uudet vanhemmat useimmiten omasta kotimaastaan. Silti adoptiota hakevat ovat usein vaativia hakemuksissaan varsinkin lapsen iän suhteen.

Merja Hellberg odotti miehensä kanssa lasta ensin Thaimaasta yli kuusi vuotta. Kohdemaan vaihdon ja hakemuksen muokkaamisen jälkeen onni potkaisi alle vuodessa.

- Näin jälkikäteen ajatellen silmät ovat avautuneet ja ne asiat joita silloin aluksi pohti, ovat osoittautuneet hyvin pieniksi.