Yksivuotias Musiikkitalo hyrisee tyytyväisyyttä

Musiikkitalon ensimmäinen toimintavuosi on ollut menestys. Kävijämäärät ovat ylittäneet odotukset ja monet konsertit on myyty loppuun. Myös naapurin Finlandia-talossa myyntiluvut ovat kasvussa. Silti alkamassa ovat yt-neuvottelut.

Kotimaa
Musiikkitalon avajaiset elokuussa 2011
Helsingin Musiikkitalon avajaiset elokuussa 2011YLE

Tänään perjantaina ensimmäistä syntymäpäiväänsä viettävän Musiikkitalon toimitusjohtajalla Katja Leppäkoskella on hymy herkässä. Ovi oli käynyt jo kesäkuun loppuun mennessä yli 400 000 kertaa, konserteissa oli viime kaudella 330 000 kävijää.

- Meillä on mennyt erittäin hienosti; talo on löytänyt nopeasti paikkansa ja yleisö on löytänyt talon. Kävijöitä on ollut huomattavasti enemmän kuin mitä kuvittelimmekaan. Ainoa harmittava asia on se, että kovan kysynnän takia kaikki eivät ole saaneet lippuja konsertteihin.

Leppäkoski arvelee, että yksi syy talon suosioon on se, että kynnys on matalalla.

Ainoa harmittava asia on se, että kovan kysynnän takia kaikki eivät ole saaneet lippuja konsertteihin.

Musiikkitalon toimitusjohtaja Katja Leppäkoski

- Myös kaikki kansainväliset vieraat ja toimittajat, jotka talossa ovat vierailleet, ovat kehuneet, että tämä on heistä ihan ainutlaatuista, että on ihan oikeasti seitsemän päivää viikossa aamusta iltaan talo auki.

Kaikki kerran käymään

Leppäkosken mielestä kuluneen vuoden tapahtumista on vaikea nostaa yhtä yli muiden. Vaikka esimerkiksi Wienin filharmonikkojen vierailu olikin sykähdyttävä tapaus, iloitsee Musiikkitalon emäntä erityisesti siitä, että omat orkesterit soivat entistä komeammin.

- Sekä Helsingin kaupunginorkesterin että Radion sinfoniaorkesterin soittajat ovat olleet todella motivoituneita ja nauttineet pääsystä näihin tiloihin ja akustiikkaan. He ovat sanoneet, että on hienoa kun voi soittaa piano, eikä tarvitse painaa täysillä koko ajan.

Myös Musiikkitalon lastentapahtumat ja kevyet kesäkonsertit ovat löytäneet ystäviä. Tavoitteita silti vielä riittää sekä yleisön että esiintyjien suhteen.

- Toivoisin, että kaikki kävisivät täällä ainakin kerran. Toinen tärkeä asia on kansainvälisen profiilin kehittäminen, eli se, että Musiikkitalosta aidosti tulisi ikään kuin haluttu matkailukohde myös esiintyjille.

Finlandia-talo ei tunne naapurikateutta

Myös Finlandiatalo vaikuttaa toipuneen Kaupunginorkesterin ja RSO:n lähdöstä. Tilalle on tullut viihdemusiikkia ja yritystilaisuuksia. Myynti nousi viime vuonna miljoonalla ja suuntaon yhä ylöspäin. Toimitusjohtaja Johanna Tolosen mukaan muutokseen varauduttiin hyvissä ajoin.

Nyt tässä toteutuu Alvar Aallon alkuperäinen idea; hänellähän oli ajatus tällaisesta kulttuuritalojen ja kongressikeskuksen helminauhasta.

Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen

- Eihän se yllätyksenä tullut, joten me ehdimme suunnata omilla aktiivisilla toimilla myyntiä enemmän yrityksille ja kiinnostusta on lisännyt sekin, että olemme olleet aika paljon nyt framilla. Töölönlahden puolelle avatut uudet tilat ovat varsinkin kiinnostaneet yritysten kokousjärjestäjiä kovasti.

Tolosen mielestä Töölönlahden kulttuuri-instituutiot eivät kilpaile keskenään, vaan tukevat toisiaan. Erilaiset profiilit mahdollistavat sujuvan yhteistyön.

- Nyt tässä toteutuu Alvar Aallon alkuperäinen idea; hänellähän oli ajatus tällaisesta kulttuuritalojen ja kongressikeskuksen helminauhasta. Sitten jos tulee vielä se keskustakirjastokin, niin näyttää erittäin hyvältä.

Yt-neuvottelut alkamassa

Hyvästä myynnistä huolimatta Finlandia-talossa aloitetaan yt-neuvottelut. Toiminnan painotus on muuttunut, palveluita joudutaan ostamaan paljon ulkoa ja taloutta rasittavat kovat kiinteistökulut, summaa Tolonen.

- Tavoitteena on saada talous pitkällä tähtäimellä kestävälle pohjalle. Meillähän on omaa väkeä todella vähän, vain 32 ja ostamme todella paljon työtä ulkoa.

Toimitusjohtajan mukaan irtisanomisiin ei tähdätä.

- Yhteistoimintamenettelystä on tullut arkikielessä synonyymi irtisanomisille, mutta me toimimme juuri lain hengen mukaisesti ja yritämme välttää ne. Me olemme alkaneet henkilöstön kanssa yhdessä miettiä minkätyyppinen tuotantorakenne palvelisi parhaiten meidän asiakkaitamme nyt, kun meillä on niin monimuotoista toimintaa.