Yhteiskuntatakuu ei pelasta syrjäytynyttä maahanmuuttajaa

Nuorille työttömille suunnattu yhteiskuntatakuu tulee voimaan ensi vuonna. Tavoitteena on, että työttömälle nuorelle tarjotaan kolmessa kuukaudessa opiskelu-, työ- tai kuntoutuspaikka. Ongelmana on, etteivät keinot helpota maahanmuuttajanuorten työnsaantia, vaikka heidän määrä syrjäytyneissä on kasvanut.

Kotimaa

Helsingin Jakomäessä nuorisotilat ovat pois käytöstä vesivahingon vuoksi, mutta nuoret ovat järjestäneet ohjelmaa nuorisotalon pihalle. Syrjäytyminen ei ole tempauksen järjestäjille vieras asia.

- Onhan nykyään aika paljon syrjäytymistä ja mäkin tunnen aika paljon syrjäytyneitä, kertoo kauppakoulussa opiskeleva Aarni Somerharju. Hyvinkääläinen nuori mies on tullut tilaisuuteen soittamaan musiikkia.

Syrjäytyneitä eli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa ja vailla työtä olevia nuoria lasketaan olevan Suomessa 50 000 ja määrä on kasvussa. Jokainen työelämästä syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,8 miljoonaa euroa.

Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä on tutkinut syrjäytyneitä. Hänen mukaansa tärkeää on, että nuori saataisiiin ohjattua kouluun tai töihin mahdollisimman nopeasti.

- Jos on yksikin vuosi peruskoulun jläkeen hukassa, niin tästä joukosta enää 40 prosenttia joskus suorittaa jonkun tutkinnon. Sitten kun vuosia tulee kolme niin enää 20 prosenttia suorittaa tutkinnon.

Budjetista lisärahaa nuorille

Ensi vuoden alusta voimaan tulee yhteiskuntatakuu mikä tarkoittaa, että kaikille alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjottaisiin työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Viime viikon budjettineuvotteluissa yhteiskuntatakuu oli harvoja asioita joille liikeni lisää rahaa. Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Tuija Oivo on vetänyt työryhmää, joka valmsiteli yhteiskuntatakuuta. 80 miljoonalla lisäeurolle on jo käyttökohteet suunniteltu.

- Koulutuspaikkoja lisää nuorille, oppisopimusta lisää, etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan lisää resursseja ja tekeviä käsiä te-toimistoihin, Oivo listaa.

Työn ja opiskelun ulkopuolelle jääneet ovat enimmäkseen poikia, monet huostaanotettuja ja yhä useampi on maahanmuuttaja. Jokaisesta ikäluokasta syrjäytyy noin viisi prosenttia, entistä useampi syrjäytyy jo toisessa polvessa.

Syrjäytyneiden määrän kasvun selittää lähes kokonaan maahanmuuttajat, joiden on vaikea työllistyä. Heidän syrjäytmisriskinsä on viisinkertainen muihin nuoriin verrattuna.

- En ole ihan varma, kuinka tämä systeemi toimii näihin maahanmuuttajanuoriin. Kuinka hyvin se pystyy ottamaan heidät huomioon, Myrskylä pohtii.

Jakomäen nuoret kehuvat takuuta

- Nuorilla on se, että ne venyy ja venyy koko aika, että se kolme kuukautta kuulostaa tosi hyvältä, arvioi lähihoitajaksi opiskeleva Tanja Dersa

Kauppaopistossa opiskeleva Taneli Tuominen pitää uudistusta myös hyvänä. Hänen mielestään moni kotiin jäänyt nuori ottaisi kyllä opiskelu -tai työpaikan vastaan jos vain saisi.

Henna Liukkosen mielestä järjestelmä kuulostaa reilulta.

- Mun mielestä kaikkien jotka kykenee pitäisi tehdä töitä eikä niin, että muiden verorahoilla maksetaan toisten löhöileminen.