Suomen pienin koulu on hyvä opinahjo

Paraisilla sijaitseva Utön koulu on siitä erikoinen, että lapset tulevat sinne mielellään. Oppilaita on vain neljä ja opettaja Brita Willström uudistaa opetussuunnitelmaa joustavasti. Syyslukausi aloitettiin uimaretkellä läheiseen saareen.

Kotimaa
Neljä oppilasta ja opettaja luokkahuoneessa.
Utön koulussa oli lukuvuonna 2012 - 2013 neljä oppilasta ja opettaja.Kimmo Gustafsson / Yle

Pieni opetusryhmä lisää motivaatiota tulla kouluun ja tekee opetuksesta monipuolista. Tämän on huomannut tiettävästi Suomen pienimmässä koulussa Utössä opettajana työskentelevä Brita Willström.

- Kun lapsi etenee, mennään vähän nopeammin ja kun tulee vähän hankala kohta, mietitään vähän tarkemmin, miten selvitään, kertoo Willström omasta opetusfilosofiastaan.

Retkiä Utön koulussa pyritään myös tekemään paljon - onhan ympärillä upea saariston luonto.

- Tänä syksynä meidän piti käydä hylkeitä katsomassa. Ne eivät olleet paikalla, mutta elokuun ensimmäisellä viikolla oli tosi lämmintä, joten käytiin uimassa yhdellä kalliosaarella. Se oli aika mukavaa, siinä kyllä unohtui aikataulu.

Neljä oppilasta takaa opiskelun

Utön koulu on perustettu vuonna 1884. Lakkautusuhka oli pahimmillaan 2000-luvun alussa. Vuonna 2002 koulussa oli vain yksi oppilas. Neljä oppilasta turvaa koulunkäynnin tänä vuonna, mutta puolet luokasta eli Koistisen sisarukset ovat koulussa näillä näkymin vain tämän vuoden. Opettaja ei kuitenkaan jaksa koko ajan miettiä koulun tulevaisuutta. Hän on tottunut epävarmuuteen jo 1970-luvulta lähtien.

Yritän tehdä tämän mahdollisimman houkuttelevaksi - sitten löytyy niitä oppilaita.

Brita Willström, Utön koulun opettaja

- Ei oikein hyödytä murehtia sitä. Yritän tehdä tämän mahdollisimman houkuttelevaksi. Sitten löytyy niitä oppilaita.

Utössä toimii vain alakoulu, joten yläkouluun oppilaat lähtevät mantereelle ja opettajan mukaan yleensä tyytyväisinä.

- Oppilaat ovat löytäneet paikkansa maailmassa. Lapset tulevat yleensä mielellään kouluun ja tekevät töitä täällä kohtuullisen mielellään, mitä nyt koulussa vaan voi tehdä. Kanssakäyminen on aika luontevaa.

Koulun alkaminen oli kerrankin kiva juttu

Joonatan ja Roosa Koistinen ovat käyneet koulua vasta vähän aikaa. Roosa aloitti koulun toukokuussa ja Joonatan syksyllä. Molemmat ovat tyytyväisiä.

Hauskinta on ehkä urheilutunnilla se, kun me välillä melotaan kajakeilla tuolla meressä.

Giáno del Veccio, Utön koulun oppilas

- Kiva olla täällä koulussa. Mantereella oli tylsää, kun koulut alkoivat. Täällä oli kivaa, kun koulu alkoi, kertoo Joonatan.

Roosa pitää erityisesti retkistä.

- Mantereella ei noita retkiä tehty yhtään minnekään. Täällä mennään lähisaariin.

Giáno del Veccio on kokenein oppilas. Hän on kolmannella luokalla ja käynyt kaikki luokat Utössä.

Oppilas ja opettaja luokkahuoneessa.
Giáno del Veccio saa yksilöllistä opetusta.Kimmo Gustafsson / Yle

- Jossain mantereen koulussa ei varmaankaan saisi näin paljon opastusta. Hauskinta on urheilutunnilla se, kun me välillä melotaan kajakeilla tuolla meressä.

Mirko von Bell oli aluksi ihmeissään, kun hänelle kerrottiin muutosta saaristoon.

- Vähän ensin säikähdin, että pitää jättää kaverit, jotka on mantereella. Sitten sain selville, että melkein kaikilla on scype ja minulla on kaikkien numerot. Voin soittaa niille.

Vanhemmat tyytyväisiä opetukseen

Utön koulun vanhemmat ovat luonnollisesti mukana koulun toiminnassa. Koko saarella on 40 asukasta, joten kaikki tuntevat kaikki. Keväällä ja kesällä saarelle muuttivat Koistiset. Vanhemmille on löytynyt töitä ja lasten koulu menee hyvin.

- Roosahan kävi toukokuussa ensimmäisen koulukuukauden täällä. Kyllä ihan selkeästi hän sai paremmin koulutehtäviä tehtyä täällä kuin isommassa ryhmässä, kertoo Jarmo Koistinen.

Vaikka koulun tulevaisuus välillä unohtuu, opettaja pitää blogia ja markkinoi koulua sillä tavoin.

- Yritetään ylläpitää tätä koulua, koska jos se loppuu, lapsiperheiden on aika hankala muuttaa enää tänne, pohtii opettaja Willström.