Kalliista maakaasusta luovutaan kaukolämmön tuotannossa

Kallis maakaasu lisää energiayhtiöiden kiinnostusta biopolttoaineiden käyttöön. Muutamat yhtiöt ovat investoimassa mm. pellettikattiloihin. Puupohjaisten polttoaineiden käytön lisäämistä harkitaan myös siksi, että turpeesta uhkaa tulla pulaa ensi talvena.

Kotimaa
Taulukko polttoaineiden hinnasta per megawattitunti.
Yle uutisgrafiikka

Leppäkosken Energiassa Pirkanmaalla on tehty nopeita investointeja, joilla pyritään eroon maakaasun käytöstä kaukolämmon tuotannossa. Yhtiö rakentaa Ikaalisten kylpylän yhteyteen pellettiä käyttävän lämpökeskuksen, joka tuottaa noin 40 prosenttia Ikaalisten alueen lämmöntarpeesta.

Lisäksi Hämeenkyrössä luovutaan tänä syksynä kaasun käytöstä, kun haketta ja muita biopolttoaineita käyttävä voimalaitos otetaan tuotantokäyttöön. Tänä syksynä tehtävillä investoinneilla maakaasun osuus yhtiön kaukolämmön tuotannossa putoaa 70 prosentista 6 - 7 prosenttiin.

Yhtiön toimitusjohtajan Juha Koskisen mukaan investointien syynä on maakaasun raju kallistuminen. Käytännössä hinta on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa.

- Poliittiset päätökset ovat nostaneet maakaasun veroa satoja prosentteja. Tähän huutoon on nyt vastattava ja investoitava päästöttömään energiantuotantoon, perustelee Leppäkosken Energian toimitusjohtaja Juha Koskinen.

Veromuutosten lisäksi maakaasun hintaa nostaa sen hinnoittelumalli. Venäläisen Gazpromin kanssa tehty sopimus seuraa mm. kallistuneen öljyn hintaa, joka viime vuosina on noussut.

Gasum: Kohtuutonta

Kaasuyhtiö Gasumin energiakaupasta vastaava johtaja Aleksei Novitsky pitää nykytilannetta vaikeana maakaasun kilpailukyvyn kannalta. Hänen mukaansa on kohtuutonta, että nykyveroilla kivihiili on huomattavasti halvempi polttoaine kuin maakaasu, vaikka hiilen kasvihuonekaasupäästöt ovat suuremmat kuin kaasun.

Leppäkosken Energian toimitusjohtaja Juha Koskinen uskoo, että myös muut energiayhtiöt investoivat pelletti- ja hakevoimaloihin.

Pirkanmaalla Tampereen Sähkölaitos on jo investoinut pellettivoimalaan. Sarankulmaan rakennetun voimalaitoksen koekäyttö alkaa vuoden lopulla ja lämmöntuotannon on määrä alkaa ensi vuoden alussa. Voimalasta tulee Suomen suurin, sillä sen teho on 33 megawattia.

Keravan Energia aikoo puolestaan rakentaa pellettivoimalan Sipoonrannan luksusasuinalueelle. Yhtiön toimitusjohtaja Jussi Lehto arvioi myös, että muualla Sipoossa siirrytään tulevina vuosina hakkeen käyttöön kaukolämmön tuotannossa.

Turvepula uhkaa talvella

Pellettiä tuottava Vapo on pannut merkille myös muiden energiayhtiöiden kiinnostuksen. Yhtiöt eivät välttämättä ole investoimassa uusiin kattiloihin, mutta ne tutkivat pelletin käyttöä sivupolttoaineena. Esimerkiksi hakevoimalasta voidaan ottaa irti tavallista enemmän tehoa, kun polttoaineeseen sekoitetaan pellettiä.

- Meille on tullut kyselyjä koe-eristä. Yhtiöt jotka ovat tähän mennessä käyttäneet öljyä tai maakaasua, haluavat nyt kokeilla toimiiko puu- tai turvepelletti niiden laitoksissa, toteaa yhtiön viestinnästä vastaava johtaja Ahti Martikainen.

Kattilainvestointeja tehtäessa joudutaan pohtimaan polttoaineiden hintoja vuosikymmeniksi eteenpäin, mutta jo ensi talvena on luvassa muutoksia polttoaineiden käyttöön.

Viidesosa kaukolämmöstä tehdään nykyään turpeella, mutta sen tuotanto jäi viime kesänä alle puoleen suunnitellusta. Vapo arvioi, että voimalaitoksille ei pystytä toimittamaan niin paljon energiaturvetta kuin ne haluaisivat.

- Energiayhtiöt joutuvat korvaamaan turpeen käyttöä puulla ja fossiilisilla polttoaineilla, Ahti Martikainen arvioi.

Martikaisen mukaan Vapo ei ole saanut lupia uusien tuotantoalojen avaamiseen enää takavuosien malliin, joten turveniukkuus jatkunee myös lähivuosina.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus