Koulu tulee lastensuojelulaitoksiin

Koulun järjestäminen lastensuojelulaitoksissa on lisääntynyt. Kun aiemmin lastensuojelulaitoksista vietiin lapset ja nuoret aamulla tavalliseen kouluun, niin nykyään monissa paikoissa opettajat tulevat luo siihen samaan paikkaan, jossa lapset muutenkin asuvat.

Kotimaa
Sarita Reinikainen
Antti Laakso / Yle

Viime aikoina on kuultu paljon ikäviä uutisia lastensuojelun saralta. Lastensuojelun tarve on lisääntynyt, eikä yhteiskunnalla oikein tunnu olevan resursseja tarjota riittävästi paikkoja ja huolenpitoa kaikille, jotka apua tarvitsevat.

Mutta on lastensuojelun alueella tapahtunut jotain hyvääkin. Esimerkiksi Harjavallassa lastensuojelulaitos Eemelissä on onnistuttu parantamaan lastensuojelun piirissä olevien lasten koulunkäyntiä sillä, että opetusta on alettu järjestää suoraan lastensuojeluyksikössä. Samanlaisia yksiköitä on Satakunnassa jo yhdeksän, ja ne lisääntyvät jatkuvasti eri puolilla Suomea.

Yksi oppilaista Harjavallassa on 15-vuotias Sarita Reinikainen. Hänen arvosanansa ovat parantuneet lastensuojeluyksikössä, ja koulu on alkanut sujua.

Lukioon ensin ja sitten siitä eteenpäin. Haluaisin hammaslääkäriksi.

Sarita Reinikainen, 15

- Oikeastaan kaikki muut paitsi kieliaineet ja matikka menee hyvin. Fysiikka on ehkä se lempiaine, 9. luokkaa käyvä Reinikainen kertoo.

Normaali päivärytmi ja lukujärjestys

Lastensuojelulaitos Eemelissä on nuoria eri puolilta Suomea, pääosin kylläkin Lounais-Suomesta. Sijoitusaika on usein pitkä, useita vuosia, joten elämästä yritetään tehdä niin tavallista kuin mahdollista.

Aiemmin nuoret kävivät koulua muiden harjavaltalaisten kanssa samassa koulussa, mutta nykyään koululuokka on lastensuojeluyksikössä.

- Koulu alkaa aamulla normaalisti ja meillä on normaalit välitunnit. Hälinää on välillä paljon, mutta opettajilla on aikaa puuttua siihen enemmän kuin tavallisessa koulussa.

Sarita Reinikainen on hyvä esimerkki siitä, että kun muu elämä saadaan lastensuojelussa järjestykseen, myös koulunkäynti alkaa sujua. Hän tähtää jo jatko-opintoihin.

- Lukioon ensin ja sitten siitä eteenpäin. Haluaisin hammaslääkäriksi, Reinikainen kertoo.

Raha ei saisi ratkaista kaikkea

Lastensuojeluyksikkö Eemelissä on oltu tyytyväisiä uuteen tapaan antaa opetusta. Toiminnanjohtaja Jaana Laurén kertoo, että koulunkäynnin järjestäminen on tärkeä osa nuorten tilanteen korjaamista

- Nuorilla on usein vaikeuksia koulunkäynnissä, kun he tulevat meille. Koulua ei ole ehkä käyty ollenkaan tai siellä on oltu hyvin rikkonaisesti. Se on yksi oire heidän pahoinvoinnistaan tai muista ongelmista. Pikku hiljaa, kun saamme muuta arkea kuntoon, myös koulunkäynti alkaa sujua paremmin. Täällä koulunkäynti on joustavaa, ja voimme toki tarvittaessa siirtää myös meidän asukkaitamme keskustan kouluun.

Koulunkäynti on tärkeä osa nuorten elämän auttamista raiteilleen.

Tilanne on sellainen, että raha ei voi kaikkia asioita sanella.

Hannele Tähtinen, Harjavallan sivistystoimenjohtaja

- Nuoret ovat meillä usein vuosien ajan. Aiemmin nuoret kävivät meiltä keskustan koulussa. Mukana oli ohjaajia meiltä. Lisäksi on ollut kaikenlaisia räätälöityjä malleja - mm. kotiopetusta. Nykyinen malli on toiminut todella hyvin. Lapsilla on selvä vuorokausirytmi - lapset lähtevät selkeästi kouluun päiväksi, vaikka tilat ovat samassa rakennuksessa, Laurén kertoo.

Lastensuojeluyksiköön voidaan ottaa lapsia käymään koulua myös normaalista peruskoulusta lyhyeksi aikaa. Pääasiassa koulu on kuitenkin tarkoitettu talon omille nuorille. Koulu on vain yksi osa nuorten auttamista.

- Aika usein ajatellaan, että viikossa - kahdessa tapahtuisi ihmeitä. Näin se ei ole, vaan vie aikaa, että saamme nuorten asioita kuntoon. Ennaltaehkäisyä tarvittaisiin lisää, niin säästyttäisiin monelta huostaanotolta, Laurén sanoo.

Harjavallan kaupungille lastensuojelulaitoksessa järjestetty opetus tulee kalliimmaksi kuin se, että nuoret kävisivät normaalia koulua muiden kanssa. Sivistystoimenjohtaja Hannele Tähtinen kuitenkin uskoo, että hyvin järjestetty koulu tuo säästöjä myöhemmin ja auttaa nuoria eteenpäin.

- Meillä on Suomessa tällä hetkellä arvokeskustelun paikka. Tilanne on sellainen, että raha ei voi kaikkia asioita sanella. Liikkeelle pitää lähteä siitä, että lapsen etu on tärkein, Tähtinen sanoo.