1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

Järjestöt laativat oman esityksensä Suomen ilmastolaiksi

Esitys tähtää siihen, että Suomi saavuttaisi merkittävät päästöjen vähennykset hallitusti.

Kansalaisjärjestöt ovat luovuttaneet tänään eduskunnalle oman esityksensä ilmastolaista. Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) sanoo ottaneensa tyytyväisin mielin järjestöjen esityksen vastaan.  

Niinistön mukaan kansalaisjärjestöjen esitys on monin osin samoilla linjoilla ympäristöministeriön tilaaman selvityksen kanssa. Ministeriö ja järjestöt ovat samalla kannalla, että ilmastolain pitää velvoittaa hallitusta antamaan eduskunnalle säännöllisesti selonteko päästövähennysten etenemisestä. Sen sijaan päästökiintiöiden sitovuus oli ministeriön selvityksessä väljempi kuin järjestöjen esityksessä.

Ilmastolaki on määrä saada valmiiksi ensi vuoden aikana. Hallituksessa asiaa puidaan tänä syksynä.

- Ajankohta on tärkeä, sillä tänä kesänä on tullut esille tutkijoiden huolestuttavia näkemyksiä, kuinka nykyiset päästövähennystavoitteet eivät missään nimessä riitä.

Niinistö uskoo, että syksyn keskustelut lieventävät ilmastolakiin varauksella suhtautuvien pelkoja.

- Eri hallituspuolueilla on erilaisia kantoja. Tavoitteenani on varmistaa, että kaikki hallituspuolueet tulevat kuulluiksi ja ymmärtävät, että päästövähennysten toteuttaminen kustannustehokkaasti on fiksua niin elinkeinoelämän kuin julkisen sektorin kannalta. Kaikki tässä voittavat.

Järjestöt haluavat 95 prosentin päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä

Järjestöjen esityksessä tähdätään siihen, että lain ilmastolain avulla Suomi saavuttaisi merkittävät päästöjen vähennykset lähivuosikymmeninä.

Järjestöjen mukaan laki takaisi Suomen kasvihuonekaasupäästöjen tasaisen alenemisen vaalikauden mittaisilla päästökiintiöillä.

Päästöjen vä­hentäminen keskimäärin kuudella prosentilla vuodessa vuosina 2013–2020 ja kahdeksalla prosentilla vuodessa vuosina 2021–2050 johtaisi päästöjen vähenemiseen 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja 95 prosentilla vuo­teen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Esityksessä päästöjä raamittaisivat hiilibudjetit, joissa määritellään kullekin sektorille päästökiintiöt.

Kansalaisjärjestöt ovat tuoneet näkemyksiään esille Polttava Kysymys –kampanjassaan.