Hallitus esittää tiukkaa pikavippilakia

Alle 2 000 euron pikalainoille esitetään korkokattoa, joka olisi tuntuvasti nykyisiä korkoja pienempi. Lain kiristämisen uskotaan vähentävän vippien tarjontaa tuntuvasti.

Kotimaa

Hallitus esittää alle 2 000 euron pikalainoille hintakattoa, jonka mukaan lainoista saa periä korkoa enintään 50 prosenttiyksikköä yli voimassa olevan viitekoron. Tällä hetkellä viitekorko on yhden prosentin, joten maksimikorko olisi 51 prosenttia.

Pikavippien todellinen vuosikorko on nyt keskimääräisessä lainassa 920 prosenttia.

Hallituksen esityksen mukaan lisämaksullisten tekstiviestien ja niitä vastaavien palveluiden käyttö pikalainoihin liittyvässä asioinnissa kielletään, etteivät niiden kustannukset hämärtäisi lainan todellisia kuluja. Pikaluoton antajan olisi jatkossa myös nykyistä tarkemmin varmistettava lainanottajan luottokelpoisuus.

Lisäksi laissa esitetään kiellettäväksi viivästyskoron enimmäismäärän kiertäminen esimerkiksi maksujen viivästymisestä määrätyillä sopimussakoilla. Myös lainanantajien valvontaa tehostetaan.

Esitystä valmistellut työryhmä ehdotti hintakattoa alle 1 000 euron lainoille. Hallituksen esityksessä lainasummaa on korotettu, jotta sääntelyä ei kierrettäisi siirtämällä lainatarjontaa isompiin luottoihin. Yli 2 000 euron lainoissa luottotappion riskin kasvamisen arvioidaan rajoittavan lainojen tarjontaa itsestään.

Muutosten odotetaan vähentävän pikalainojen tarjontaa tuntuvasti ja lieventävän pikaluotoista aiheutuvia velkaongelmia. Kolmeatoista pikaluottoyritystä edustava Suomen Pienlainayhdistys on ennakoinut, että lainsäädännön kiristysten myötä pikaluottotoiminta loppuu kannattamattomana kokonaan.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) ei pikaluottotoiminnan täydelliseen näivettymiseen kuitenkaan usko.

- Tämä on luotonantajien käsitys, mutta jos ajatellaan, että vuotuinen korko saa olla 50 prosenttia plus viitekorko, niin se on aika korkea. On tärkeää että ihmiset saavat luottoa myös tulevaisuudessa, mutta kohtuullisin ehdoin, Henriksson perustelee.