Karvaisten kavereiden joukko kasvaa

Yhä useampi hoitolaitos toivoo arkeensa eläinavusteista työskentelyä muun muassa vahvistamaan asukkaidensa terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tukemaan ongelmia kohdanneita ihmisiä. Vapaaehtoistoimintaan osallistuvia eläimiä testataan tarkasti ennen vierailuja.

Kotimaa
Koira on tervehtimässä miestä kahden naisen kanssa.
Marko Melto / Yle

Koukkuniemen Koivula-talon aulassa hännät huiskivat, kun 15 koiraa oli saapunut Suomen Karva-Kavereiden testitilaisuuteen. Myös 8-vuotias lapinkoira Mannu oli tullut paikalle kuulemaan, mitä Karva-Kaverilta vaaditaan.

- Täytyy olla tällainen iloinen luonne, täytyy pitää kaikista ja erilaisista ihmisistä. Täytyy myös osata tulla toimeen muiden kanssa, luetteli vaatimuksia Suomen Karva-Kaverit ry:n puheenjohtaja ja toiminnan pääkoordinaattori Maarit Haapasaari rapsutellessaan Mannua.

Yhdistyksen toiminta alkoi keväällä 2011. Vaikka suurin osa toiminnassa mukana olevista eläimistä on koiria, mukaan on saatu myös kissoja, marsuja ja alpakoita. Nyt Turun seudulta alkanut toiminta on laajenemassa myös Tampereelle.

Testatut karvavieraat pääsevät vierailulle

Eläimet vierailevat muun muassa lastenkodeissa, vanhainkodeissa ja kehitysvammaisten hoitolaitoksissa. Ennen vierailuja eläinten on läpäistävä yhdeksän osaa käsittävä testi.

- Me testaamme esimerkiksi, miten koirat käyttäytyvät ahtaissa paikoissa kuten hississä, miten ne reagoivat erilaisiin lattiapintoihin ja katsomme, miten ne suhtautuvat vieraisiin ihmisiin. Testaamme myös, miten eläimet suhtautuvat näissä laitoksissa asuvien ihmisten apuvälineisiin, kuten rollaattoreihin ja pyörätuoleihin, Haapasaari luettelee.

Lisäksi testataan eläinten valmius kulkea portaissa ja niiden reagointi yllättäviin ääniin. Myös namipala täytyy osata ottaa kauniisti.

Karvaisia kavereita tarvitaan

Eläinavusteisen toiminnan kysyntä on Suomessa lähtenyt viime vuosina selvään kasvuun.

- Eläinavusteista työtä ja toimintaa osataan jo kaivata esimerkiksi täällä vanhustenhuollossa tai ottaa huomioon vanhusten hyvinvoinnissa. Suomi on vielä aika takaperoinen maa verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, jossa jo 40 kuntaa on palkannut hoivakoiria, Maarit Haapasaari kertoo.

Hoivakoirien avulla voidaan vahvistaa sosiaalista hyvinvointia, tukea ongelmia kohdanneita ihmisiä sekä tuottaa iloa ja elämyksiä.

Sen on huomannut jo ensimmäisenkin vierailun perusteella lähihoitaja Aino Helttunen.

- Näyttää siltä, että kaikki asukkaat pitävät eläinten vierailusta. Ja kun koirat tulevat tänne ja niitä saa silitellä ja katsella niiden touhuja, niin se varmasti piristää, hän arvelee.

Koukkuniemen asukas Kaarina Rantala sai koirilta useammankin märän pusun vierailun aikana. Se ei ainakaan haitannut.

- Kyllähän minä ottaisin tänne koiria vaikka joka päivä, nauroi Rantala kertoen samalla tarinoita omasta koirastaan.

Kyllähän minä ottaisin tänne koiria vaikka joka päivä.

Kaarina Rantala

Kiinnostusta kaveriksi riittää

Koukkuniemen vanhainkodissa pidetty testaustilaisuus täyttyi ilmoittautuneista nopeasti ja suuri joukko jäi tällä erää testaamatta.

Tamperelainen Veera Heino on huomannut eläinten voiman työskennellessään ryhmäperhepäiväkodissa. Hän on pannut merkille vanhustyön niukat resurssit ja haluaa kantaa oman kortensa kekoon.

- Vanhukset eivät pääse ulos, eikä virikkeitäkään ole kovin paljon. Ajattelin, että kyllä minulla ainakin kerran kuukaudessa on aikaa tulla ilahduttamaan asukkaita, sanoi kaksikin koiraa omistava Heino.

Myös sosiaalialaa opiskeleva Nora Oksa olisi valmis vierailuille.

- Moni vanhus makaa sängyssä. Silloin varmasti odottaa, että joku eläin tulisi viihdyttämään.

Uusi ura urkeni

Lapinkoira Mannu kiersi kaikki testirastit ja sai palkaksi vatsan täyteen herkkupaloja. Loppuvaiheessa niitä sai jo Koukkuniemen asukkailtakin. Mannu siis läpäisi testin.

- No aivan varmasti. Kyllä tällaista mussukkaa kehtaa pitää sylissä ja viedä tuonne laitoksiin, sanoi Maarit Haapasaari.

Edessä on nyt vierailuja oman aikataulun ja toimintaa koordinoivan Suomen Karva-Kaverit -yhdistyksen toiveiden mukaan.