Venäjän verkossa: Rakentajia ja häirikköjä

Venäjän median Suomen seurannassa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Elokuun näkyvin uutistapahtuma oli ulkoministeri Sergei Lavrovin pikakäynti Helsingissä. Väärien tietojen levittäjät ovat sen sijaan menettämässä uskottavuuttaan.

Venäjän verkossa
Grafiikka.
Sergei Chirkov / EPA / YLE Uutisgrafiikka

Venäjän ulkoministerin elokuista Suomen vierailua ja hänen suurlähettiläspäivillä pitämäänsä puhetta selostivat kaikki Venäjän tärkeimmät mediat näkyvästi. Täsmällisimmän arvion Suomen ja Venäjän suhteiden tilasta esitti laatulehti Kommersantin Jelena Tshernenko vierailua seuranneena päivänä.

Hänen mukaansa suhteissa on ollut kolme pääongelmaa: Perhekiistat, ruuhkat raja-asemilla ja Venäjän korkeat puutullit. Näistä puutullit poistuvat päiväjärjestyksestä automaattisesti nyt, kun Venäjän jäsenyys maailman kauppajärjestössä WTO:ssa on astunut voimaan. Myös ruuhkien suhteen on tapahtumassa edistystä suomalaisten alettua laajentaa rajanylityspaikkoja.

Perheriitojen osalta Kommersant oli saanut nimettömästä venäläislähteestä tiedon, jonka mukaan asiassa oli etsitty kompromissiratkaisua: Ongelmia käsitellään jatkossa konsuliasioita hoitavien virkamiesten tapaamisissa, joita järjestetään puolivuosittain. Venäjän vaatimukset erillisestä, Suomen ja Venäjän välisestä, perheasioita käsittelevästä komissiosta Suomi edelleen torjui päättäväisesti.

Hudilainen hyvässä huudossa

Ulkoministeri Lavrovin ohella toinenkin Venäjän hallinnon virkamies on saanut Venäjän mediassa laajaa huomiota osakseen. Hän on Karjalan tasavallan uusi päämiesAleksandr Hudilainen. Sortavalassa elokuun lopulla järjestettyä, Itä-Suomen maakuntaliittojen perinteistä Itä-Suomen huippukokousta, joka nyt pidettiin ensi kertaa Karjalassa, selostettiin viestimissä laajasti. Kokouksen tuloksena alkavat syyskuussa neuvottelut säännöllisen junaliikenteen avaamisesta reiteillä Petroskoi-Sortavala-Joensuu ja Petroskoi-Kostamus-Kajaani-Oulu.

Venäjän vaatimukset erillisestä, Suomen ja Venäjän välisestä, perheasioita käsittelevästä komissiosta Suomi edelleen torjui päättäväisesti

Presidentti Putinin vastikään tehtäväänsä nimittämä Hudilainen on maansa median silmissä selvästi hyvässä huudossa. Mutta raportoinnista voi päätellä, että tällä kertaa julkinen kehu osuu henkilöön, joka on pannut vauhtia rattaisiin ja on ehkä myös saamassa jotain aikaan.

Suomalaisista poliitikoista Venäjän median suosioon on noussut ulkoministeri Erkki Tuomioja. Kun kaasuputkiyhtiö Nord Stream äskettäin haki Virolta lupaa uusien putkilinjausten tutkimiseen, Nezavisimaja Gazeta haki asiasta Tuomiojan lausunnon. Osittain virolaista sukujuurta oleva ulkoministerimme ei tälläkään kertaa malttanut olla antamatta virolaisille neuvoja. Toki hän myönsi, että virolaisten on itse asia ratkaistava, mutta lisäsi kuitenkin, että ”myönteinen suhtautuminen olisi Vironkin etujen mukaista”.

Uusi talousyhteisö?

Tuomiojaan kiteytyvät myös venäläisten toiveet EU:n ja euroalueen pikaisesta hajoamisesta ja niiden korvaamisesta jollain Venäjän kannalta edullisemmalla järjestelyllä. Tuomiojan aiemmin kesällä Daily Telegraphille antaman haastattelun radioasema Golos Rossii tulkitsi tuoreeltaan niin, että suomalaiset ovat sen myötä rehellisesti tunnustaneet, että heillä on salainen suunnitelma euroalueen hajoamisen varalta.

Vajaata viikkoa myöhemmin Rossijskaja Biznes-gazetan Aleksei Tshitshkin oli jo tietävinään, mistä perimmiltään on kysymys.

Hänen mukaansa Tanska ja Suomi ovat jo ilmoittaneet uudesta Pohjois-Euroopan talousliittohankkeesta, jonka ensisijainen kumppani olisi Venäjä. ”Onhan Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja ilmoittanut, että Suomen ja sen naapureiden on syytä varautua euroalueen mahdolliseen hajoamiseen”, Tshitshkin kirjoittaa, ja jatkaa: ”Vaihtoehdoksi voisi siten muodostua Pohjoismaiden ja Venäjän ja/tai Baltian maiden muodostama talousyhteisö”.

ProfessoriTeivo Teivaisenosakseen saama kova kohtelu on saanut Venäjän median ensi kertaa epäilemään usein käyttämänsä suomalaisen tietolähteen luotettavuutta. Nettijulkaisu Gazeta.ru otti heti elokuun 15. päivänä yhteyttä professori Teivaiseen ja antoi hänelle mahdollisuuden kumota itseään koskevat perättömät väitteet. Pari viikkoa myöhemmin Teivaista puolustavaan rintamaan liittyi myös Radio SvobodanIrina Lagunina.

Professori Teivaisen menetetty maine ole mikään vitsi

Ei syytteitä – toistaiseksi

Moskovski komsomoletskin Darja Tjukova puolestaan soitti dosentti Johan Bäckmanille ja tivasi, onko Teivaista vastaan todella Suomessa aloitettu rikostutkinta, niin kuin venäläinen media kertoi Bäckmanin vakuuttaneen. Lehden mukaan Bäckman oli tällöin myöntänyt, että ”juridiselta kannalta katsottuna syyttäjä ei ole toistaiseksi nostanut syytettä”.

Bäckman kuitenkin lisäsi, että poliisi sen sijaan on syyttänyt Teivaista kollektiivisen kanteen perusteella. Nyttemmin hän on Helsingin Sanomissa ilmoittanut myös poliisin katsovan, ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta.

Mistä lähtivät liikkeelle Venäjän mediasta kaikkialle maailmaan levinneet väitteet, joiden mukaan Teivainen oli käynyt kaatamassa jerrykannullisen virtsaa Uspenskin katedraalin alttarille, sitä ei tiedä kukaan. Varmaa kuitenkin on, ettei professori Teivaisen menetetty maine ole mikään vitsi, sanoo Venäjän Suomen suurlähettiläs asiasta mitä tahansa.

Venäjän verkossa jälleen kahden viikon kuluttua.

Juttua on korjattu 10. syyskuuta klo 19.30. Viimeisen väliotsikon jälkeen ensimmäisestä kappaleesta syyte muutettu rikostutkinnaksi.