Koe uusi yle.fi

Vikajärven hoitokalastus tuottaa jo tulosta

Rovaniemellä Vikajärven kyläyhdistys toivoo, että kaupunki ohjaisi kylien kehittämisrahaa myös järvien hoitokalastukseen. Puheenjohtaja Jaakko Huttusen mukaan järvien kalataloudellinen hoito on varsin merkittävää kylien kehittämistä.

Vikajärvi, Rovaniemi
Iso särki
Näin komeita särjenköllyköitä uiskentelee Vikajärvessä. Ahvenet ovat samanlaisia. Viimevuotiset olivat paljon pienempiä. Hoitokalastajien mielestä se kertoo siitä, että hoitonuottaus tuottaa tulosta. Kalojen elintila on lisääntynyt. Vikajärvellä toivotaan, että myös muikku-, siika- ja taimenkanta elpyy.Jorma Korhonen / Yle
Iso särki
Kuuntele juttu Vikajärven hoitokalastuksesta.

Viime vuonna Vikajärvestä poistettiin kymmenisen tonnia vähempiarvoista kalaa, lähinnä särkeä. Hoitokalastuksen jatkuminen on kuitenkin kaatumassa rahapulaan. Vikajärvellä toimintaa on rahoitettu kahvien, munkkien ja makkaroiden myynnillä erilaisissa kylätapahtumissa.

Vikajärvessä nähdään jo merkkejä siitä, että viime vuonna aloitettu järven hoitokalastus tuottaa tulosta ja toiminta on kannattavaa. Nyt nuottausta jatketaan - mutta kuinka ensi vuonna?

- Toimintaa uhkaa rahapula. Kyläyhdistyksen kanttiinimyynti ei riitä. Tarvitaan muutakin rahaa peittämään kustannuksia, sanoo Jaakko Huttunen.

Ensimmäisellä vedolla keskiviikkona Pöykön rantaan Aittaniemeen tuotiin noin tuhat kiloa särkeä ja ahventa - suurta ja lihavaa. Suuri ja laakea muovivene oli puolillaan kalaa. Siellä seassa kumisaappaineen seisoo Pöykön vanhaksi isännäksi itseään tituleeraava Jorma Pöykkö. Mies on saaliiseen tyytyväinen.

- Noista ahvenenköllyköistä näkee, että viimevuotinen nuottaus jo tehoaa. Järveen on tullut tilaa, kun ahvenetkin ovat näin lihoneet, hän sanoo. Vikajärveen halutaan enemmän elintilaa muikulle, siialle ja taimenelle.

Kaupungilta halutaan osallistuvan järvien kunnostukseen

Vikajärven seudun kylien yhdistyksen puheenjohtajan Jaakko Huttusen mielestä Rovaniemen kaupunki tekisi järkiteon, kun ohjaisi kylien kehittämisrahaa myös järvien hoitokalastukseen.

- Nyt rahaa siihen tarkoitukseen ei heru. Eikä heru juuri muualtakaan, hän sanoo.

- Järvien kunnostus jos mikä on kylien kehittämistä. Järvet ovat kylien keitaita, elämänlähteitä. Hyvässä kalastollisessa

kunnossa oleva järvi takaa vakituisten ja loma-asukkaiden viihtyvyyden. Se vetää myös matkailijoita, Huttunen sanoo.

Hän laskee, että jo yksin Sodankyläntien varressa Rovaniemellä on yhdeksän järvikylää. Monissa kylissä on kaksi järveä.

Huttunen ei pidä hoitokalastuksen rahapulaa vain Rovaniemen ongelmana. Hänen mukaansa kaikissa Lapin kunnissa pitäisi havahtua järvien kunnostamiseen ja ryhtyä sitä rahoittamaan. Lapissa on paljon alikalastettuja järviä, joissa ns. roskakala on vallannut alaa.

- Hyötyyn nähden järven hoitamisessa ei ole kyse isoista summista. Huttunen panee Rovaniemellä toivonsa ensi vuonna asetettaviin aluelautakuntiin.

Särjetkin maittavaa lähiruokaa

Jorma Pöykkö jatkaa särkien ja ahventen lappamista saaveihin ja sankkoihin. Ojentelevia käsiä on paljon. Kyläläiset ovat tulleet hakemaan särvintä leivän päälle. Ja hyvää särvintä särkikaloista tuleekin - esimerkiksi lasipurkitettuna uunikalana. Riitta Huttusella on siihen resepti, jonka kopioita hän mieluusti jakaa ylempänä olevan rantamökin terassilla. Maistiaisiakin on.

- Särki on hyvä ruokakala. Sitä pidetään roskakalana, mutta oikein laitettuna siitä saadaan maittavaa ruokaa, Riitta kehaisee.

Vikajärvellä miehet ja naiset hämmästelevät nyky-yhteiskunnan välinpitämättömyyttä, kun lähiruoka ei enää kelpaa. Vanhastaanhan kylien lähijärviä pidettiin erinomaisina ruoka-aittoina. Vikajärvelläkin kalastetaan aivan liian vähän.