Mistä Etelä-Karjala tunnettiin vuonna 1984?

Ylen arkistoista löytynyt radiojuttu vuodelta 1984 kuvailee Etelä-Karjalaa tuntemattomaksi maakunnaksi. Olympiavuosi nosti tosin maakunnan osakkeita, sillä eteläkarjalaiset huippu-urheilijat kahmaisivat olympialaisista yhteensä 6 mitalia.

kulttuuri
Marja-Liisa Hämäläinen

Ylen radiojuttu vuodelta 1984 esittelee Etelä-Karjalan maakuntaa. Maakunnasta nostettiin esiin rajaliikenne, huippu-urheilu sekä karjalainen heimo.

Huippu-urheilun tyyssija

Vuonna 1984 käytiin sekä kesä-, että talviolympialaiset. Kesäolympialaiset järjestettiin Los Angelesissa ja Sarajevossa kisattiin talvella. Vuosi 1984 oli eteläkarjalaiselle urheilulle suorastaan supervuosi. Olympiamitaleita tuli Etelä-Karjalaan yhteensä 6. Mitalistit olivat moukarissa Juha Tiainen, 110 aidoissa Arto Bryggare sekä Marja-Liisa Hämäläinen hiihto (yhteensä 4 mitalia).

- Meidän tienoilla on ollut urheilun saralla myös pimeitä vuosia. Karjalainen luonne on tunnepitoinen ja hyvään alkuun päästyään tunnelma vie pidemmälle, kuin oli suunniteltu, perustelee simpeleläinen sosiaalineuvos Ukko Könni.

Täällä on aina ollut herranpelkoa.

Toimitusjohtaja Pekkonen

Raja oli tunnettu, mutta liikennemäärät pieniä

Nuijamaan rajalla vuonna 1984 haastateltu kapteeni Seppo Ravantti kertoo, että Nuijamaan raja-aseman liikennemäärät ovat noin 160 000 ylitystä vuodessa. Määrät ovat vaatimattomia nykytilanteeseen verrattuna, sillä vuoden 2011 lukuihin verrattuna ylitykset ovat lähes 20-kertaistuneet.

- Miehiä on Nuijamaalla töissä 500, kertoo kapteeni Seppo Ravantti vuonna 1984.

Haastattelussa käy ilmi, että 80-luvulla rajaa vaivasivat tietämättömät turistit.

- Luvaton liikkuminen rajavyöhykkeellä on yleisin rike, sanoo Ravantti.

Heimoverta ja herranpelkoa

Vuoden 1984 taltioinnissa toimittaja kysyy eteläkarjalaiselta toimitusjohtaja Mikko Pekkoselta, että eikä Etelä-Karjala voisi liittyä Kymenlaaksoon?

- Me olemme täällä Etelä-Karjalassa sitä mieltä, että meidän heimoveremme on selvempi kuin kymenlaaksolaisten heimoveri. Tässä tapauksessa emme anna periksi.

Toimitusjohtaja Pekkonen luonnehtii eteläkarjalaisia herranpelkoisiksi.

- Täällä on aina ollut herranpelkoa. Tämä osa Suomea oli hyvin kauan Venäjän alamainen ja kuuliaisuus käskijöihin on syntynyt.