Tanssilavat rakennettiin kesäöitä varten

Tanssilava on saanut muotonsa paritanssien liikeradoista. Lavan ikkunat ja ovet avautuvat suoraan luontoon, ilta-auringon hehkuun. Rapistuva rakennus sykähdyttää vieläkin ohikulkijoiden sydämiä.

kulttuuri
Danny ja Armi keikalla Ellivuoren tanssilavalla 1990
Kalle Kultala

Tanssilavarakentaminen alkaa 1800-luvulla siitä, että nuorisokohtaamisissa ryhmätanssit alkavat väistyä paritanssin tieltä. Muotiin tulevat valssi ja polska, joita tanssitaan pyörien isoa rataa. Tanssilavat rakennetaan kuusi- tai kahdeksankulmaisen mutterin muotoisiksi, paritanssien liikeratoja myötäillen.

- Yhtä paljon kuin mutterinmuotoisia, on myös suorakaiteen muotoisia harjakattoisia tanssilavoja. Yhteistä kaikille on, että niissä on iso, tasainen lattia, jossa mahtuu pyörähtelemään, kertoo suomalaisten tanssilavojen arkkitehtuuria tutkinut arkkitehti Virva Savolainen.

Suurimmaksi osaksi tanssilavat on rakennettu talkootyönä paikallisen kirvesmiehen ohjeiden ja piirustusten mukaan, mutta yllättävän monen tanssilavan piirustusten takana on arkkitehti, rakennusmestari tai insinööri.

- Tanssilava oli 50- ja 60-luvuilla yhdistyksille niin iso bisnes, että haluttiin rakentaa mahdollisimman iso tanssilava suurempia lipputuloja ajatellen. Tämmöisen rakentaminen ei enää onnistunutkaan tupakka-askin kanteen piirretyllä periaatekuvalla, Savolainen havainnollistaa.

Lähes poikkeuksetta tanssilavat ovat puurakenteisia, ja varsinkin vanhemmat lavat on rakennettu vaatimattomasta materiaalista, jota kuitenkin osattiin käyttää kekseliäästi.

Lavojen läheinen suhde luontoon

Tanssilavoille tyypillinen tunnelma tulee Savolaisen mukaan lavan ja ympäröivän luonnon läheisestä suhteesta. Ovet ja ikkunaluukut voidaan avata suoraan luontoon, ja lava on rakennettu paikalle, johon ilta-aurinko luo kauniisti säteitään.

- On valtavaa, että meillä on rakennuksia, jotka on rakennettu suomalaisia kesäöitä varten, Savolainen hehkuttaa.

Tunnelmaa luovat myös näkyvissä olevat puiset kattorakenteet ja ajan patina.

- Koska tanssilavoja ylläpitivät usein yhdistykset, isoja peruskorjauksia ei juurikaan ole tehty, vaan korjauksia on tehty tarpeen mukaan, ja niiden jälki näkyy kuten pitääkin.

Tanssilavat kertovat ajasta

Kylillä rapistuvat tanssilavat ovat Savolaisen mielestä kulttuurihistoriallisesti yhtä merkittäviä kuin seurantalotkin, joiden suojelemiseen Suomessa on viime vuosina havahduttu.

- Myös tanssilavat kertovat järjestötoiminnan, kokoontumisen ja kyläyhteisön historiasta. Ne kertovat myös nuorison vapaa-ajankulttuurin kehittymisestä.

Parhaat päivänsä nähnyt tanssilava sykähdyttää edelleen monen sydäntä. Se muistuttaa ohikulkijaa kerran niin elinvoimaisesta maaseudusta. Viehätykselle lienee kuitenkin yksi syy ylitse muiden.

- Nuoruusmuistot. Kohtaamiset, usein kohtalokkaat kohtaamiset. Maalaisromantiikka, Savolainen tietää.