Maailman omituisin luontokohde tuhoutumassa

Maailman oudoin luontokohde syntyi Pohjois- ja Etelä-Korean välille sodan seurauksena. Nyt rauhantilan vakiintuminen uhkaa pilata luontoarvot.

luonto
Muuri harjanteella, taustalla meri.
Pohjois-Korean merivoimien puolustusrakennelmia demilitarisoidun rajavyöhykkeen pohjoisosassa.Jeon Heon-kyun / EPA

Pohjois- ja Etelä-Koreaa erottava 248 kilometriä pitkä ei-kenenkään-maa on kukoistava luontoparatiisi. Kahden verivihollisen välien lientyminen on kuitenkin johtamassa luontoarvojen tuhoutumiseen.

Koreoiden välinen demilitarisoitu vyöhyke on neljä kilometriä leveä ja ulottuu niemimaan rannikolta toiselle, Japaninmereltä Keltaisellemerelle.

Vyöhyke perustettiin Korean sodan jälkeen vuonna 1953. Jykevät muurit, miinoitukset ja kuunteluasemat estävät tehokkaasti kaiken ihmistoiminnan alueella. Yhdysvaltain entinen presidentti Bill Clinton luonnehti vyöhykettä "maailman pelottavimmaksi paikaksi".

Vuosikymmenten aikana vyöhykkeestä on muodostunut ainutlaatuinen luonnon aarreaitta. Kapealla, mutta pitkällä kaistaleella elää 82 uhanalaiseksi julistettua kasvi- ja eläinlajia, kuten amurinleopardeja ja mantsuriankurkia. Kaistaleella on monenlaisia luontotyyppejä, kuten vuoristoa, niittytasankoa, soita, järviä ja kosteikkoja.

Etelä-Korean Jejun saarella pidetään Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n kokousta, jossa demilitarisoidun vyöhykkeen ongelmat nousivat esiin.

Etelä- ja Pohjois-Korean välit ovat viime aikoina hieman lientyneet, mikä on Etelä-Korean puolella johtanut siihen, että hallitus on sallinut rajavyöhykkeelle lisää maataloutta ja muuta elinkeinotoimintaa. Vyöhykkeellä viljellään mm. lääketieteessä käytettyä ginseng-kasvia.

Erikoista kyllä, rajavyöhykkeen suurin uhka on maiden välien normalisoituminen. Etelä-Korean puolella on suuria suunnitelmia mm. kanavien ja teiden rakentamiseksi. Näillä olisi tuhoisa vaikutus alueen sammakkoeläimille, matelijoille ja linnuille.

Rutiköyhälle Pohjois-Korealle luonnonsuojelu ei koskaan ole ollut tärkeä tavoite, vaan alue todennäköisesti otettaisiin surutta hyötykäyttöön, jos maan kokema sotilaallinen uhka poistuisi.

IUCN:n kokouksessa nostettiin toiveita, että alue voisi pysyä luonnon kannalta hyvässä kunnossa, jos molemmat Koreat ymmärtäisivät sen arvon ja asettaisivat sen luontoaarteet parantuvien väliensä symboliksi.

Lähteet: AFP