Merkityksellinen työ, taloudellinen turva ja apu perusasioissa auttaisivat syrjäytynyttä

Presidentti Sauli Niinistön alulle panema kampanja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on nostattanut kiukkua nuorten keskuudessa ja kiihkeän keskustelun Yle Uutisten lukijoiden parissa eriarvoistuvasta yhteiskunnasta.

Lukijoiden kanssa syntynyttä

Nuorten syrjäytyminen kirvoitti Yle Uutisten lukijat vilkkaaseen keskusteluun. Suuri osa lukijoista näki nuorten syrjäytymisen liittyvän selkeästi taloudellisten resurssien pulaan.

Nimimerkki Tobbe ei usko työryhmän ohjeiden kantavan kauas

"Uskalsin arvostella heti kun kuulin, että tuollainen vihkonen on kehitelty, että pieleen meni. Eihän sitä voi paperille kirjoittaa ja määrätä, että ottakaa itseänne niskasta kiinni, ei se paperilappunen auta syrjätyneitä nuoria jotka ovat masentuneita, kun heillä ei ole mitään. Päinvastoin nuoret yrittävät kuitenkin olla itsenäisiä niin paljon kuin mahdollista, mutta kaikilla se ei ole mahdollista juuri taloudellisen tilanteen vuoksi. Tässä on nyt kyseessä 90-luvun laman tuloksia. Monet perheet joutui puille paljaille ja nyt niitetään sitä satoa, josta kärsii liian monet perheet ja heidän lapsensa vieläkin, näitä perheitä ei tuollaiset vihkoset auta. Taloudellista tukea heille pitää antaa ensi hätään ja sen jälkeen he hakevat itse läheisten auttamana sisäänpääsyä yhteiskuntaan, kun he saavat uudenlaisen lähtökohdan kotoaan."

Nimimerkki nikama puolestaan vaatii rahan sijaan välittämistä.

"Rahalla näitä ongelmia ei ratkaista. Keskeisintä on välittäminen, joka alkaa kotioloista. Ei aina voi kaikkea panna toisten syyksi. Kokonaisuus koostuu pienistä arjen asioista, sille ei voi mitään, vaikka kuinka olisi luokkakantainen.

Yritetään nyt itsekukin noudattaa edes muutamia näistä neuvoista!"

Nimimerkki Syrjäytynyt nuori uskoo merkityksellisen työn auttavan.

"Säännöllisyys ja itsekunnioitus ensin ja sitten rakennetaan tulevaisuutta. Ja maksetaan asianmukainen korvaus." Tuon mahdollisuuden kun minullekin joku takaisi, ettei kotona maailmaa pelkäämisen vaihtoehtona olisi vain bisnesmaailman heittopussiksi tuotantokoneiston osaseksi päätyminen. Tuota-kuluta-tuota-kuluta - missä mielekkyys? Mielekkäällä työllä minutkin voisi joku täältä kotoa nostaa. Kelan kuntoutuksessa pakkasimme joukolla kosmetiikkafirman ponnareita myyntipakkauksiin. Revi siitä sitten mielekkyyttä. Itsekunnioitus nousisi huimasti jos joku auttaisi minut toimeen, jossa voisin huomata että minustakin on johonkin mistä on oikeasti hyötyä ja millä on oikeasti väliä. Vaikka kuskaamaan yksinäisiä vanhuksia kirjastoon virkistymään tai hoitamaan puistoja viihtyisäksi."

Nimimerkki Semi-syrjäytynyt toivoo apua arkisiin asioihin.

_"Välittämistä ja paljon tukea ihan sellaisiin arkiasioihin kuin siivous, ruuanlaitto, ulkona käyminen ja valitettavan usein myös raittius. Ongelma tässä on se, ettei ihmisiä sellaiseen työhön ole riittävästi. Itse saatan istua kotona pari kuukautta, siivoamisesta ei tietoakaan, lääkäri antaa uudet nappulat 4krt/vuosi. Arki menee sen kanssa taistellessa että herää, syö ja jos hyvin käy, käy vaikka kirjastossa. _

Oma elämänlaatuni tosin parani kun törmäsin sosiaalityöntekijään joka ei ollut pelkkä raha-automaatti, vaan yksinkertaisesti teki työtään. Kysymys on kuitenkin siitä että edes pieni osa yhteiskunnasta osoitti että kuulun vielä tähän yhteisöön ja olen tervetullut takaisin."

Nimimerkki kaveripiiri kuntoon uskoo ystävien vaikutukseen syrjäytymisen ehkäisyssä.

"Oikeat ja hyvät kaverit ohjaavat keskittymisen terveille elämänalueille. Ja jos kaveripiiriä ei ole, sellainen pitää luoda. Sossu voisi hyvin kustantaa syrjäytymisuhkaiselle harrastuksen tai pari. Takuulla tulee tehokkaammin eurot käytettyä yhdistyksissä kuin mielenterveyshuollon jonoissa tai osakeyhtiöissä.

Tarvitaan myös kulttuurinen muutos. Meille on vaikeaa sanoa ääneen: "Minä tarvitsisin uusia kavereita." emmekä varmaan tiedä kuinka luontevasti tällaisiin pyyntöihin reagoida."