Puolet suomalaisista haluaa lisää tukea kulttuurille

Lähes joka toinen kansalainen haluaa valtion tukevan kulttuuria nykyistä enemmän. Tukien lisäämisen vastustus on lisääntynyt viime vuodesta. Valtaosa suomalaisista kokee kulttuuripalvelut itselleen suunnatuiksi. TNS Gallup selvitti kansalaisten mielipiteitä kulttuurista elokuussa Akavan Erityisalat ry:n toimeksiannosta.

kulttuuri
Lauritsalan kirjasto
Yle

Lähes puolet kansasta haluaa valtion tukevan kulttuuria nykyistä enemmän, käy ilmi TNS Gallupin tänään julkistamasta tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan 47 prosenttia suomalaisista on täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että kulttuurin tukemista on lisättävä.

Tuen lisäämistä vastustaa 39 prosenttia kansalaisista. Eniten tukien lisäämistä kannattavat eläkeläiset ja työttömät. Eniten vastustajia löytyy puolestaan johtajien ja ylempien toimihenkilöiden joukosta.

Puoluekannatuksen mukaan jaettuna lisää tukea kulttuurille kannattavat vasemmiston ja vihreiden kannattajat. Eniten vastustajia löytyy perussuomalaisten, keskustan ja kokoomuksen kannattajista.

Vastakkainasettelu onkin kärjistynyt viime vuodesta, jolloin lisätukia vastusti vain 24 prosenttia suomalaisista. Lisää tukea kannatti tuolloin sama määrä kuin tänäkin vuonna.

Kulttuurin tuet ovat olleet viime päivinä tapetilla tulevia leikkauksia koskevien uutisten takia. TNS Gallupin tutkimus on tehty elokuussa. Tutkimusta varten haastateltiin 1 178 suomalaista.

Puoluekanta jakaa mielipiteitä kulttuurista

Myös kulttuurialan palkkojen riittävyys jakaa mielipiteitä. Palkkaa pitävät riittävänä erityisesti johtajat ja perussuomalaisten kannattajat.

Sen sijaan yli puolet eläkeläisistä ja ylemmistä toimihenkilöistä pitää kulttuurialan palkkausta riittämättömänä. Samaa mieltä on enemmistö vasemmiston ja vihreiden kannattajista.

Kulttuurialan ammattilaisten keskimääräinen kuukausipalkka on 600 euroa pienempi kuin suomalaisen palkansaajan keskiansio.

Vain harva ei koe kulttuuritarjontaa omakseen

Tutkimuksen perusteella suomalaiset kokevat kulttuuripalvelut itselleen tärkeiksi. Hyvin harva vastaaja koki, ettei kulttuuripalveluja ollut suunnattu hänelle.

Suurimmat erot näkyivät, kun vastaajat järjestettiin puoluekannan mukaan. Perussuomalaisten kannattajista seitsemän prosenttia koki kulttuuripalvelujen olevan muille tarkoitettuja.

Keskustan kannattajista vain neljä prosenttia ei kokenut kulttuuritarjontaa omakseen. Muiden puolueiden kannattajien osalta luku oli kaksi prosenttia tai vähemmän, mikä mahtuu tutkimuksen virhemarginaaliin.

Kyselyssä selvitettiin myös, mitä kulttuuria kansalaiset kuluttavat. Kulttuuripalveluista suosituin on edelleen kirjasto, jota oli viimeisen vuoden aikana käyttänyt 69 prosenttia suomalaisista.