1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Helsingin Kontulasta tulee haluttu sadassa vuodessa

Useita suomalaisia lähiöitä odottaa arvonnousu. Esimerkiksi Suomen suurimman kaupunginosan, Helsingin Mellunkylän huippuajat ovat vielä edessäpäin. Tutkijan mukaan Kontula voi olla kova brändi vuonna 2072.

Aalto yliopiston Living Places –tutkimusryhmän tutkijatohtori Sari Dhima uskoo, että Helsingin Mellunkylän kaupunginosasta voi tulevaisuudessa tulla yhtä arvostettu kuin monista keskustan kaupunginosista. Kuvassa Dhima on Mellunkylään kuuluvan Kontulan ostoskeskuksella. Kuva: Yle

Helsingin Mellunkylä rakennettiin vastaamaan 60- ja 70-lukujen asuntotarpeisiin. Rakennukset valmistettiin teollisesti kovalla vauhdilla. Suuria ulkonäkövaatimuksia ei asetettu. Ajan arkkitehtienkin nimet on unohdettu. Nyt Mellunkylän viidessä osa-alueessa Kivikossa, Kontulassa, Kurkimäessä, Mellunmäessä ja Vesalassa asuu lähes 37 000 ihmistä.

Jos Mellunkylän taloista ja alueesta pidetään hyvää huolta, niin kaupunginosalla on kaikki edellytykset tulla yhtä arvostetuksi kuin Töölö tai Kruununhaka tänään, tietää Aalto yliopiston Living Places –tutkimusryhmän tutkijatohtori Sari Dhima.

- Jos ajattelee Helsingin keskustaa, niin eihän sinne voi rakentaa uusia taloja, kun ei ole tontteja. Jos katsotaan pitkällä tähtäimellä mihin mitäkin alkaa kehittyä, niin kaupunkihan laajenee. Todennäköisesti tulevaisuudessa tulee olemaan tällaisia pienempiä keskuksia, jotka ovat poispäin Helsingin keskustasta, Dhima sanoo.  

Brändeistä on sellainen amerikkalainen sanonta, että joko sata miljoona dollaria rahaa tai sitten sata vuotta aikaa.

 Samalla tavalla on käynyt lukuisissa maailman metropoleissa. Kaupunginosien brändiarvo muuttuu ajan myötä.

- Brändeistä on sellainen amerikkalainen sanonta, että joko sata miljoona dollaria rahaa tai sitten sata vuotta aikaa. Niillä saadaan syntymään brändi, Sari Dhima toteaa.  

Katse vuosikymmenien päähän

Mellunkylän huippuvuosiin voi siis vielä kulua vuosia. Dhimalla ei välttämättä ole itse mahdollisuutta odottaa johtamansa Lähiö 2072 –hankkeen loppuraporttia, mutta se ei ammattivisionääriä haittaa.

- Yleensä, jos tehdään taloihin korjaushankkeita, niin silloinhan katsotaan 30 vuotta eteenpäin. Me haluamme, ettei ajatella vain 30 vuotta, vaan sitoudutaan kehittämään pitempään. Otetaan huomioon vaikka kaksi putkiremonttia tai julkisivukorjausta, sanoo Sari Dhima.

Mellunkylää rakennettiin vauhdilla. Yli neljän vuosikymmenen takaiset talot näyttävät nykysilmään vaatimattomilta. Lähiö 2072 –hanke perustuu osin siihen, että ihmiset uskoisivat asiantuntijoita, että omaan kaupunginosaan kannattaa nyt panostaa.

- Jos Mellunkylässä on olemassa sellaista, mikä koetaan positiiviseksi, niin se lisää koko ajan alueen vetovoimaa. Se alkaa itse syöttää sellaista positiivista kierrettä, jolloin sen mahdollisuudet tulevaisuutta ajatellen paranevat. Eivät siihen vaikuta pelkästään alueen taloudelliset tai tekniset seikat, Dhima muistuttaa.

Myöskään vaikkapa Kontulan kova ja karu maine ei ole brändinrakennuksen este. Historia ja tarinat kuuluvat asiaan.

- Se rosoisuus saakin näkyä. Sehän on osa sitä alueen imagoa. Kaupunginosan on oltava asukkaidensa näköisiä. Tämän päivän asukkaiden on voitava elää täällä myös tulevaisuudessa. Ei ole tarkoitus, että paikka sliipataan ihan niin, että tänne muuttavat ihan toiset asukkaat, toteaa  Aalto yliopiston tutkijatohtori Sari Dhima.