Koulun tulevaisuus jakaa puolueiden mielipiteet

Suurin osa puolueista haluaisi panostaa lähikouluperiaatteeseen, mutta oikeisto on enemmän valinnaisuuden ja erikoistumisen lisäämisen kannalla. Eroja on jopa istuvien hallituspuolueiden välillä.

Kotimaa
Koululainen tekee matematiikan tehtäviä.
Yle

Yle uutiset kysyi kaikilta puolueilta, mihin suuntaan he suomalaista peruskoulujärjestelmää lähtisivät kehittämään.

Kaikki puolueet lähtökohtaisesti kannattavat lähikouluperiaatetta, eli sitä, että mennään kotia lähimpänä olevaan kouluun. Lähikouluperiaatteen vahvistaminen on osa nykyistä hallitusohjelmaa.

Mutta kun kysytään tarkemmin, erot näkyvät. Niin sanottujen soveltuvuusluokkien, kuten musiikki-, kuvaamataito- ja matematiikkapainotteisten luokkien lisääminen jakaa puolueiden mielipiteet. Näitä luokkia, joihin on soveltuvuuskokeet, esimerkiksi Helsinki harkitsee lisäävänsä. Osa vanhemmista hakee paikkaa näiltä luokilta välttääkseen lähikoulun.

Kokoomus vastaan SDP

Selkeimmät mielipide-erot löytyvät suurimpien istuvien hallituspuolueiden väliltä. Yksinkertaistettuna jako menee näin: Kokoomus kannattaa soveltuvuusluokkien lisäämistä, SDP ei.

- Ei missään nimessä pidä päästä eroon. Jos kysyntää on, pitäisi harkita soveltuvuusluokkien lisäämistäkin. Olen sitä mieltä, että mielellään kaikilla luokilla saisi olla joku oma vahva juttu, joka yhdistää luokkaa, kokoomuslainen sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo sanoo.

Sosiaalidemokraattinen opetusministeri taas on jyrkästi erikoistumista vastaan.

- Yleisesti ottaen, en näe enkä halua, että suomalaisita peruskoulua kehitetään tällaisiin voimakkaisiin kapea-alaisiin painotuksiin, Jukka Gustafsson sanoo.

Tällä hetkellä opetusministeriössä tehdään koulutuksen tasa-arvo-ohjelmaa. Sen on tarkoitus puolittaa vuoteen 2020 mennessä koulujen väliset erot.

Koulushoppaus kiinnostaa

Yle Uutiset kertoi tämän viikon alussa, että suomalaiset vanhemmat valikoivat lapsensa koulua entistä tarkemmin jo ykkös- ja kolmosluokkalaiselle lapselleen.

Koulushoppaaja-vanhemmat vertailevat muun muassa koulujen resursseja, sisäilmaa, luokkakokoja sekä maahanmuuttajien ja erityisoppilaiden määrää.

Isommissa kaupungeissa tämä on mahdollista, sillä osa kouluista on erikoistunut ja niihin haetaan soveltuvuuskokeiden perusteella.

Vanhempien huoli on ymmärrettävä, sillä viimeisimmässä Pisa-tutkimuksissa havaittiin, että heikoimmissa suomalaiskouluissa oppilaat ovat oppimisessaan keskimäärin noin kaksi ja puoli vuotta jäljessä verrattuna parhaiten menestyneiden koulujen oppilaisiin.

Ero on kasvanut edelliseen Pisa-tutkimukseen verrattuna.