Naiset eivät lähde ehdolle kuntavaaleissa

Liki kaikista puolueista kerrotaan, että kokeneet naisvaltuutetut jättävät kuntapolitiikan ja uusien naisehdokkaiden saaminen listoille on entistä vaikeampaa.

politiikka
Taulukko.
Yle Uutisgrafiikka

Puolueilla on aiempaa suurempia vaikeuksia saada naisia kuntavaaliehdokkaiksi. Esimerkiksi SDP.stä kerrotaan, että naisehdokkaita on aiempaa vähemmän.

Myös keskustassa valitellaan, että monissa kunnissa vaikeaa ei ole vain uusien naisehdokkaiden saaminen. Lisäksi jo valtuutettuina olleet naiset haluavat lopettaa, ja syy on yllättävä: tasa-arvolaki kiintiöpykälineen.

- Monissa kunnissa, joissa on eri syistä tullut vähän naisia valituksi valtuustoon, heille on kiintiöpykälän takia kertynyt niin paljon tehtäviä, että se vie aivan kohtuuttomasti aikaa. Siksi he ovat nyt vähän vastahakoisia lähtemään ehdokkaiksi, keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen kuvailee tilannetta.

Perussuomalaisten ehdokasmäärä on jo liki tuplaantunut edelliskerrasta. Äijäpuolueen leimaa perussuomalaisten naisjärjestö yrittää hälventää erityisellä sadan euron starttirahalla.

- Se tarkoittaa sitä, että kun omassa kampanjoinnissaan tekevät esitteitä tai lehti-ilmoittelua tai jotain sen tyyppistä, niin kuittia vastaan sitten saavat sen. Tämä on sellainen bonusraha tai miksi sitä nyt sitten haluaisi sanoa, kertoo perussuomalaisten puoluesihteeri Ossi Sandvik.

Puolueiden on jätettävä ehdokaslistat keskusvaalikunnille tiistaina iltapäivällä. Kuntaliitokset vähentävät valtuutettujen määrää nykyisestä yli 600:lla, mutta silti paikkoja on tarjolla vielä melkein 9 700.