Pääministerin haastattelutunti 50 vuotta: Katovahingoista ihmissuhdekiemuroihin

Pääministerin haastattelutunti on yksi suomalaisen radion instituutioista ja osa suomalaista poliittista historiaa.

politiikka
Pääministeri Ahti Karjalainen istuu pöydän takana. Oikealla kaksi televisiokameraa.
Pääministeri Ahti Karjalainen (vas.) Pääministerin haastattelutunnilla tammikuussa 1963.Mauno Kuusla / Yle

Ylen Pääministerin haastattelutunti täytti sunnuntaina pyöreät 50 vuotta.

Sunnuntain kaksituntinen juhlalähetys pääministerin virka-asunnolta Kesärannasta huipentui pääministereiden haastattelutuntiin, johon osallistuu pääministeri Jyrki Kataisen ohella aiemmista pääministereistä Anneli Jäätteenmäki, Matti Vanhanen ja Mari Kiviniemi. Esko Aho oli Yhdysvalloissa Harvardissa ja Paavo Lipponen jatkoi keväällä aloittamaansa mediaboikottia.

Ohjelmaa on tehty kaikkiaan noin 500 kertaa, ja haastateltavana on ollut 15 maamme pääministeriä. Heille ovat vuosien varrella esittäneet kysymyksiä sadat toimittajat yli 70 eri lehdestä.

- Ohjelma on yksi Ylen merkkituotteista ja ainutlaatuinen konsepti, jonka muoto on pysynyt varsin samana kautta vuosikymmenien. Avoin keskustelu kiperistäkin poliittisista kysymyksistä on paitsi tärkeää myös kiinnostavaa radio-ohjelmaa, arvioi Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja Atte Jääskeläinen.

Kekkosen kieltäytyminen lähtöpotku

Ensimmäinen lähetys tehtiin 30.9.1962 Pasilasta, jolloin politiikan toimittajien kysymyksiin vastasi pääministeri Ahti Karjalainen. Puheenjohtajana oli Niilo Ihamäki,joka teki ohjelmaa sen alusta aina 70-luvulle asti.

- Puhuttiin hintojen noususta, Saimaan kanavasta, katovahingoista, työttömyyskorvauksista, eduskuntavaalien uudistamisesta, sairausvakuutuslaista, metsätyömiesten palkoista ja Suomen kansainvälisistä suhteista, kertoo Ihamäki.

Ihamäki kertoo, että alun perin ohjelmaa kaavailtiin presidentin haastattelutunniksi.

- Kekkonen kieltäytyi. Hän katsoi, että pääministeri on politiikan käytännön toimija ja että presidentti saa milloin vain radio- ja tv-aikaa, jos hänellä on asiaa.

Pääministeri ei 60-luvulla ollut samalla tavoin kuin nykyisin – ei etenkään maakuntalehdistön – tavoitettavissa. Yle halusi lisätä keskustelua ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä ja tuoda myös maakunnalliset asiat keskusteluun.

Ohjelmaa tehtiin aluksi radion ja tv:n yhteislähetyksenä Pasilasta, mutta Koiviston kaudella ohjelma vietiin pois studiosta, telakalle, sairaalaan ja tehtaaseen.

Ulkopolitiikkaa ja ihmissuhdekiemuroita

Sorsan pääministerikausien aikaan ohjelma oli tauolla liki 10 vuotta, mikä johtui osin Yleisradion sisäisistä syistä, mutta osin myös Sorsan ja median suhteesta. Ohjelma jatkui taas vuonna 1987, kun Harri Holkerista tuli pääministeri.

Lipposen pääministerikaudella ohjelma siirtyi Kesärantaan, josta sitä nykyisinkin tehdään. Tv-lähetyksistä luovuttiin ja ohjelma vakiintui radio-ohjelmaksi. Vastavalittu pääministeri Paavo Lipponen hätisteli vuonna -95 häntä odottavia tv-toimittajia pois jopa studion ovensuulta.

Ulkopolitiikka oli ohjelmaa nykyisin toimittavan Jari Niemelän mukaan ollut tabu Holkerin aikoihin asti.

- Sittemmin on keskusteltu mistä vain, joskin Lipponen ilmoitti joskus kyllääntyvänsä ikuisiin Nato-kysymyksiin. Myös esimerkiksi Matti Vanhasen ihmissuhdekiemurat nostettiin ohjelmassa pöydälle. Vanhanen vastasi – punoitti mutta vastasi – kaikkiin hänelle esitettyihin kysymyksiin.

Pääministerin haastattelutunnilla on keskimäärin 300 000 kuuntelijaa. Ohjelma tulee kerran kuussa sunnuntaisin klo 14:03.

Marja Niemi, Yleisradio

Sunnuntain juhlalähetyksen voit kuunnella Yle Areenassa.