1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Valtionvelka - mörkö vai mahdollisuus?

Julkisen velkaantumisen nähdään oleva hyvä keino tasoittaa laskusuhdannetta, mutta samaan aikaan epävarma talouskasvu luo varjonsa velkaantumisen ylle.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Eurokriisi on kasvattanut Suomen valtiontalouden velkaa viime vuosien aikana rajusti. Trendi tulee jatkumaan, sillä arvioiden mukaan summa kasvaa lähivuosina 84 miljardista yli 100 miljardiin euroon. Kasvava velkataakka jakaa Yle Uutisten haastattelemien asiantuntijoiden mielipiteet.

Valtiovarainministeriön ylijohtajaa Jukka Pekkarista tahti hirvittää.

- Velkaantuminen on suurin yksittäinen uhka, joka varjostaa talouttamme ja myös koko hyvinvointiyhteiskuntaa seuraavan 10-20 vuoden ajan. Joskus vuosien kuluttua voi uhata tilanne, jossa julkinen velka alkaa kasvaa aivan kestämättömällä tavalla, Pekkarinen sanoo.

Jukka Pekkarinen uskoo Suomen kestävän velkaantumisen lyhyellä aikavälillä. Tulevaisuuden hän näkee synkkänä, sillä ikääntyvän väestön myötä huoltosuhde nousee. Velkaantumisen vastapainona kun on huolehdittava siitä, että mahdollisimman suuri osa väestöstä on pyörittämässä talouden rattaita.

- Olen vakuuttunut, että se mörkö odottaa tuolla edessäpäin muutaman vuoden päästä. Siksi meidän pitäisi tehdä päätökset hyvän sään aikana. Sillä tavalla, että saisimme työllisyysasteen nykyistä korkeammaksi, ihmiset jaksaisivat olla pidempään töissä, työuran katkokset jäisivät pienemmiksi ja nuorten syrjäytyminen olisi vähäisempää, Pekkarinen luettelee.

Totuuden hetki

Aivan yhtä synkästi valtion velkaantumiseen ei suhtaudu Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Markus Lahtinen. Hänen mielestään nyt on hyvä aika ottaa velkaa, sillä se on oiva keino tasoittaa laskusuhdannetta. Muutenkin lainaraha on alhaisen korkotason takia nyt halpaa.

- Velkaantuminen on toistaiseksi hallussa. Meillä on vuosi aikaa lähteä uudelle kasvu-uralle. Ensi syksy on totuuden hetki. Silloin otsikot tämän asian ympärillä varmasti suurenevat, sillä jos talous ei ala kasvaa, tarvitaan sopeuttamistoimenpiteitä. Se tarkoittaa veronkorotuksia ja julkistalouden leikkauksia, Markus Lahtinen tietää.

Juuri tällaisia leikkaustoimia on nähty Etelä-Euroopan kriisimaissa, joissa talouskasvu on tyrehtynyt, mutta samaan aikaan velkamäärät ovat kasvaneet. Kriisimaiden kestämätön velkarakenne ilmenee, kun maiden velkamäärä suhteutetaan maassa tuotetujen hyödykkeiden arvoon, eli bruttokansantuotteeseen. Muun muassa Kreikalla velan osuus kokonaistuotannosta on lähes 160 prosenttia.

- Meidän täytyy pitää huoli siitä, että velkaantumisesta ei tule pysyvä ilmiö. Se edellyttää talouskasvua, Lahtinen summaa.

Velkaa liioitellaan

Positiivisimmin velkaantumiseen suhtautuu Sampo Pankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila. Hänen mukaansa velkakeskusteluissa unohdetaan se, että Suomella on saatavia, eli varoja, yhteensä yli 60 miljardin edestä. Kun koko kansakunnan kaikki velat ja varat lasketaan yhteen, on Suomi Uotilan mukaan velaton maa.

- Valtiolla  on paljon rahaa sijoitettuna eri kohteisiin, joista tulee korko- ja osinkotuloja. Kokonaisvelka on hyvin hallittavissa vaikka se muutaman vuoden nousisikin, Uotila sanoo.

Uotilan mielestä velkataakkaa liioitellaan ja pelätään turhaan. Hän tyrmää ehdotukset, joissa Suomelle ollaan kaavailtu velkakattoa.

- Suomen valtionvelka on kansainvälisessä vertailussa todella pieni. En usko, että tarvitsemme mitään euroissa määriteltyä velkakattoa lainsäädäntöön.

Lauri Uotilan mukaan suomalaiset eivät kunnolla tiedä, mitä valtion velkaantuminen tarkoittaa. Hän sanoo, että ihmisten yleisin harhaluulo on se, että valtionvelka pitäisi joskus maksaa pois. Uotila painottaa, että tietty määrä velkaa on aina oltava. Muuten voi käydä köpelösti.

- Aikoinaan Romaniassa Nicolae Ceausescu päätti maksaa valtionvelan kokonaan pois. Se tarkoitti hirmuisia säästötoimia. Esimerkiksi ihmisten sähkönkäyttöä rajoitettiin niin, että asunnot olivat noin kymmenen asteen lämpöisiä, Uotila havainnollistaa.

Keskustelu valtiontalouden tasapainottelusta käynnistyy maanantaina, jolloin julkaistaan ensi vuoden budjettiesitys. Eduskunta alkaa käsitellä budjettia tiistaina.