Näin kotimainen elokuva pelastetaan

Tämä ja tuleva vuosi ovat kotimaiselle elokuvalle monella tapaa käänteen tekevät. Tänä vuonna valmistuu ennätysmäärä, yli 20 pitkää elokuvaa. Määrän ohella laatua aiotaan nostaa käsikirjoitusten kehittämisellä. Ohjaajat kaipaavat rahan lisäksi aikaa tekemiseen.

kulttuuri
Juoppohullun päiväkirja -elokuvan kuvaukset.
Juoppohullun päiväkirja -elokuvan kuvaukset.Yle

Suomalaisen elokuva-alan asiantuntijoilla, rahoittajilla ja tekijöillä on paljon ideoita kotimaisen fiktio-elokuvan tilanteen parantamiseksi. Käsikirjoituksiin on panostettava lisää. Työn jatkumo on turvattava. Sekä käsikirjoittajien että ohjaajien on päästävä tekemään useita elokuvia yhden mahdollisuuden sijasta. Elokuvia täytyy tuottaa riittävästi ja riittävän erilaisia ilman, että tasosta tingitään.

Vuoden vaihteessa voimaan tuleva uusi Yle-vero rauhoittaa osaltaan kotimaisen elokuvatuotannon tilanteen. Yle on aiemmin ollut osatuottajana ja rahoittajana kahdessa kolmassosassa kotimaisista fiktio-elokuvista, muistuttaa Ylen yhteistuotantojen tilaaja Erkki Astala.

- Seuraavien kolmen vuoden aikana päästään vähitellen nostamaan taas panosta entiselle tasolle ja täyttämään se aika iso rooli, joka Ylellä on suomalaisen elokuvan mahdollistajana ollut, sanoo Astala.

- Kyllä Ylen rahoituspäätöksen venyminen on käytännössä tarkoittanut sitä, että joitakin sellaisia hyviä elokuvia, joissa me olisimme halunneet olla mukana on kerta kaikkiaan jäänyt tekemättä. Tilanne on osaltaan jarruttanut elokuva-alan kehitystä, Astala toteaa.

Suomessa on tehty liian vähän elokuvia

Elokuvan valtion rahoitusta on viime vuosina myös kasvatettu. Elokuvien rahoittajaosapuolena niin ikään toimiva Suomen elokuvasäätiö on siten pystynyt tukemaan aiempaa useampien elokuvien tekemistä ja tekijäpohja on laajentunut.

Elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn muistuttaa, että aiemmin Suomessa on yksinkertaisesti tehty liian vähän elokuvia.

Huiput nousevat esiin hänen mukaansa vain siten, että käsikirjoituksia tehdään riittävästi ja hyvät käsikirjoitukset päätyvät valmiiksi elokuviksi tai tv-draamaksi.

- Käsikirjoitusten kehittäminen on yksi Säätiön ensi vuoden painopisteistä, Krohn toteaa.

Työhön kaivataan jatkumoa

Konkarit pelkäävät rahoituksen hajautuvan jo liikaakin. Ylen Erkki Astalan mielestä on hyvä, että Suomessa tuetaan nyt pienen budjetin elokuvia. Toisaalta raha pitäisi riittää myös kalliimpiin tuotantoihin. Pitkään tilanne on ollut se, että raha on jaettu keskihintaisille elokuville.

Klaus Härö
Klaus HäröYle

Kansainvälisesti palkittu elokuvaohjaaja Klaus Härö kaipaa elokuvan tekemiseen jatkumoa. Härön näkemys on, että Suomessa on ollut perinteisesti liikaa niin sanottuja yhden pitkän leffan ohjaajia, jotka on sen ensimmäisen jälkeen heti lannistettu.

- Ingmar Bergman oli tehnyt jo monta pitkää elokuvaa kunnes onnistui tekemään Seitsemäs sinetti -elokuvan, mikä oli hänen läpimurtonsa, Härö muistuttaa.

Aika on rahaa myös elokuvassa

Kotimaista elokuva-alaa vaivaa ainaisen resurssipulan lisäksi myös kiire. Sen jälkeen kun tuotannon rahoitus on saatu raavittua kasaan, kuvaamaan ryhdytään liian nopealla aikataululla. Kuvasuunnitteluun tai näyttelijöiden harjoitteluun jää liian vähän aikaa.

- Hosumalla ei tule hyvää. Jos menet nyt suomalaisen elokuvan kuvauksiin, niin se mitä näet on loputonta hosumista, Klaus Härö huokaa.

Jörn Donner
Jörn DonnerYle

Viime aikoina keskusteluun on noussut jälleen myös elokuva-alan huonot työolot, liian pitkät kuvauspäivät ja ilmaisen harjoittelijatyövoiman käyttö. Pitkän linjan elokuvaohjaaja ja -tuottaja Jörn Donner ymmärtää harjoittelijoiden käytön joissain tehtävissä, mutta perää ohjaajan vastuuta.

- Kaikkein tärkein osuus on ohjaajalla, jolla täytyy olla kyky määrätä se tahti millä elokuvaa tehdään. Jos ruvetaan ylipitkiin työpäiviin laatu ei kyllä siitä parane, Donner jyrähtää.

Kotimainen elokuvayleisö on tärkeässä roolissa

Kotimaisen yleisön kannustus on tärkeä kotimaisen elokuvan menetyksen tekijä. Suomen elokuvasäätiön toimeen panema pienten ja keskisuurten elokuvateattereiden digitalisointi eri puolilla maata on saanut nyt suomalaiset liikkeelle.

Sekä kotimaisen että kansainvälisen yleisön kiinnostus herätetään vain omaperäisillä, suomalaisilla elokuvilla, elokuvaohjaaja Klaus Härö muistuttaa.

- Elokuvissa pitää aina yhdistyä merkityksellinen ja hieno sisältö ja laadukas ylöspano, ettei elokuva tunnu kotivideolta, Härö sanoo.

Yleisön ohella myös elokuva-alalla työskentelevien keskinäinen yhteistyö, sen toimiminen tai toimimattomuus näkyy valkokankaalla asti.

- Elokuvan levittäjän, ohjaajan, kuvaajan ja rahoittajan, meidän kaikkien on oltava tekemässä samaa elokuvaa. Jos siellä yksikin lenkki on heikompi, se katkeaa ja silloin elokuva vain häipyy jonnekin, katsojien saavuttamattomiin, Härö toteaa.

Kaiken nähneen miehen kokemuksella Jörn Donner tietää, että mitään viisasten kiveä tai valmista konseptia menestyselokuvan tekemiseen ei ole.

- Pihtisynnytyksllä ei saa mitään aikaan, mitä tulee elokuvaan. Se syntyy, jos se on syntyäkseen, Donner kiteyttää.